Perustelut
Kestävän kasvun ohjelman hankkeet (RRP-hankkeet) toteutettiin vuosina 2022–2025 EU:n Recovery and Resilience Facility (RRF/NextGenerationEU) -rahoituksella. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi rahoituksen hyvinvointialueille.
Hankkeiden tavoitteena oli
- purkaa koronatilanteen aiheuttamaa hoito- ja palveluvelkaa,
- edistää ennaltaehkäisyä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä,
- vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja tietopohjaa sekä kustannusvaikuttavuutta ja
- laajentaa digitaalisten palvelujen tarjontaa sekä parantaa asukkaiden digitukea ja ammattilaisten digiosaamista.
Vuosina 2022–2025 Pohteen hankekokonaisuuteen kuului viisi itsenäistä hankekokonaisuutta, jotka sisälsivät 28 kehittämistyöpakettia ja kaksi yhteistyöalue laajuista osatutkimusta. Kehittämistyö kohdennettiin heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevalle asiakasryhmälle, jotka Pohteella olivat lapset, nuoret, ikäihmiset, kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivät asiakkaat sekä pitkäaikaissairaat. Pohteen hankekokonaisuus oli yksi laajimmista sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamista kokonaisuuksista.
Digitaaliset palvelut hoitotakuun edistäjänä Pohjois-Pohjanmaalla - POP-Digi-Hoitotakuu (RRP1)
Hanke oli valmisteluhanke, jossa suunniteltiin seuraavan kehittämishankkeen toimenpiteet sekä kartoitettiin heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät, jotka toimivat hankkeen kohderyhmänä.
Digitaaliset palvelut hoitotakuun edistäjänä Pohjois-Pohjanmaalla - POP-Digi-Hoitotakuu 2 (RRP2)
Kehitysvammaisten henkilöiden palvelukokonaisuuden kehittämistyön toimenpiteillä on edistetty oikea-aikaisen palvelun toteutumista sekä itsenäistä elämää ja osallisuutta. Kehitetyt toimintamallit: lapsen kehitysvamman tunnistaminen, diagnostiikka ja tarpeenmukaiset palvelut – palveluketju, itsenäistymisen tuen toimintamalli, AIMO – Aikuisten työ- ja toimintakyvyn arvioinnin monialainen asiakaspolku, jalkautuvan tuen toimintamalli (Tukitiimi) ja työhönvalmennuksen vahvistaminen työtoiminnassa.
Paljon palveluja tarvitsevien, monisairaiden ja ikäihmisten osalta kehittämistyö kohdistui hoidon jatkuvuusmallin laajentamiseen ja ikäihmisten liikkuvan päivystysyksikön kehittämiseen. Hoidon jatkuvuusmalli otettiin käyttöön koko alueella ja omalääkäri/omahoitaja -toimintamallia laajennettiin, noin 72 % asukkaista nimettiin omalääkäri/hoitaja. Ikäihmisten liikkuva päivystysyksikkö mahdollisti 80 % kontakteista hoidettavaksi kotona ilman päivystystä.
Suun terveydenhuollon osuudessa kehitettiin ja käyttöönotettiin moniammatillinen vastaanottomalli, liikkuvat palvelut ja etävastaanotto/ohjaus, joiden avulla on parannettu suun terveydenhuollon kiireettömän hoitoon pääsyn toteutumista hoitotakuun mukaisesti sekä vahvistettu palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja hoidon jatkuvuutta.
Lasten ja nuorten osiossa kehitetyillä toimintamalleilla on vahvistettu lasten ja nuorten palvelujen saatavuutta. Toimenpiteillä on edistetty perhekeskustoimintamallin määrittelyä ja käyttöönottoa sekä kehitetty mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta. Pohteella käynnistettiin kuusi lapsiperheiden palveluohjausta, joiden kautta perheet saavat neuvontaa, ohjausta ja monialaista tukea, mikä nopeuttaa avun saamista ja vahvistaa perheiden hyvinvointia.
Digitaalisten toimintamallien kehittämistyöllä on vahvistettu hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä. Toimenpiteet ovat edistäneet palveluiden yhdenvertaista käyttöönottoa, keventäneet palvelurakennetta ja mahdollistaneet oikea-aikaisen palvelun tarjoamisen sekä asukkaille että ammattilaisille. Terveyskylän yhteiskäyttöiset digihoitopolut laajenivat useille potilasryhmille. Etäkuntoutus lisäsi palvelun saatavuutta. Asukkaiden digituen toimintamalli ja digtuen sivusto otettiin käyttöön.
Ennaltaehkäisyyn ja ongelmien varhaiseen tunnistamiseen kehitettiin ja otettiin käyttöön Reittis – Kohti hyvinvointia -verkkosivusto ja etäelintapaohjauksen malli, jotka tukevat ennaltaehkäisyä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä asiakkaiden ohjautumista tarkoituksen mukaisiin palveluihin.
Kirjaamiskäytäntöjä yhtenäistettiin rakentamalla vastuukäyttäjäverkosto, vahvistamalla pääkäyttäjäyhteistyötä ja laatimalla yhteiset toimintamallit, koulutuskokonaisuus ja sähköinen ohjeisto. Kansalliset kirjaamisohjeet otettiin käyttöön. Rakenteellisen sosiaalityön kansallinen tietotuotannon malli valmistui. Lisäksi päivitettiin seitsemän Käypä hoito -suositusta ja yksi Hotus-suositus taloudellisella arviointitiedolla, ja kolmeen suositukseen tuotettiin kustannusvaikuttavuusmateriaalia julkaistavaksi vuonna 2026.
Digitaalinen ajanvarausjärjestelmä käyttöönotettiin perheoikeudellisissa palveluissa. Hankkeessa tehtiin 15 Digi-HTA-arviointia, jotka tukivat mm. elintapainterventioita ja sosiaalihuollon tarpeita. Toimintakykyä tukevan teknologian toimintamalli otettiin käyttöön arviointi- ja kuntoutusjaksoilla. Digimentorimalli kehitettiin tukemaan ammattilaisten digiosaamista osana arjen työtä. Asiakkuuden- ja prosessihallinnan järjestelmä otettiin käyttöön ikäihmisten palveluissa, kuten Aino-neuvonnassa, omaishoitokeskuksessa, palveluohjauksessa, vammaispalveluiden ensiarviotiimissä ja asumisyksiköissä. Järjestelmä tukee palveluohjausta, asiakkuuksien hallintaa ja sujuvaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Hankkeessa kehitettiin digitaalisen sote-keskuksen alustaratkaisua ja laajennettiin toimintaa kattamaan koko hyvinvointialuetta.
Pohjois-Suomen yhteistyöalueen arviointitutkimus (RRP3)
Osatutkimus 1 tarkasteli Pohjoisen YTA-alueella mallinnettuja aikuissosiaalityön tutkimusperustaisia menetelmiä käytännön työssä. Menetelmien käyttöä ja vaikutuksia arvioitiin useilla hyvinvointialueilla, ja tutkimusta tehtiin tiiviissä yhteistyössä tutkijasosiaalityöntekijöiden, asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa. Pohteen osuudessa keskityttiin erityisesti voimavaralähtöiseen asiakastyöhön, jonka vaikutuksia tarkasteltiin monipuolisen aineiston pohjalta: reflektioryhmätyöskentelyn aineistot, asiakashaastattelut ja asiakastietojen analyysi. Tulokset osoittivat, että voimavaralähtöinen työorientaatio lisäsi asiakkaiden luottamusta, osallisuutta ja toimijuutta, ja se tuki heidän hyvinvointinsa kohentumista. Lisäksi työmenetelmä auttoi ammattilaisia kohdentamaan työtään paremmin erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille.
Osatutkimus 2 arvioi mentalisaatioterapiaan (MBT) perustuvan hoidon vaikuttavuutta osana porrasteista mielenterveyspalvelujärjestelmää. Tutkimuspotilaiden osuudessa kuuden kuukauden kohdalla psyykkiset oireet hieman laskivat ja hyvinvointi sekä elämänlaatu kohenivat. Potilaista yli puolet kokivat hyötyneensä hoidosta. Hankkeessa koulutettiin MBT-terapeutteja (MBT-Practitioner), johon osallistui 15 ammattilaista Pohteen ja muiden YTA-alueiden yksiköistä. Tämä vahvisti alueellista osaamista ja mahdollistaa menetelmän laajemman käyttöönoton.
Hoidon jatkuvuusmalli ja mallia tukevat digitaaliset ratkaisut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP4)
Aikuisten palveluiden osalta päihde-, mielenterveys-, kuntoutus- ja sosiaalipalvelut liitettiin osaksi yhtenäistä hoidon jatkuvuusmallia, mikä vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja varmistaa asiakkaan palvelukokonaisuuden saumattomuutta. Digitaalisen sote-keskuksen toimintaa kehitettiin vastaamaan hoidon jatkuvuusmallia ja potilastietojärjestelmään kehitettiin hoidon jatkuvuutta tukevia toimintoja kuten omalääkäri- ja omahoitajatietojen näkyminen.
Kanta-pilotti ja Terapiat etulinjaan työterveyshuollon tukena (RRP5)
Kanta-pilotissa kehitettiin yhdessä kansallisten toimijoiden (THL, Kela) ja Esko-järjestelmätoimittajan kanssa hoidon tarpeen arvioinnin (HTA) asiakirja potilastietojärjestelmään, joka mahdollistaa hoitoonpääsyn tiedon vertailtavuuden ja yhtenäisen kirjaamisen koko maassa. Hankkeen tuotoksena syntyi ensimmäinen rakenteinen HTA-asiakirja potilastietojärjestelmään ja arkistointi Kanta-palveluun sekä kansallinen toimintamalli, ohjeet kirjaamiseen ja koulutuskokonaisuus.
Pohteen oman tuotannon työterveyshuollossa, Oulunkaaren työterveyshuollossa sekä Terveystalossa otettiin käyttöön ohjattu omahoito, terapianavigaattori ja ensijäsennys. Työterveystoimijoiden koulutukset toteutettiin suunnitellusti (koulutusstartit, verkko-opinnot, taitopajat, koulutusinterventiot). Hankkeessa perustettiin työterveystoimijoiden ja hyvinvointialueen yhteistyöverkosto, jonka koordinaatiovastuu on Pohteella hankeajan jälkeen.
Kehittämistyöhön osallistui noin 380 eri ammattilaista 10-100 % työpanoksilla. Asukkaita osallistettiin yli 2000 erilaisissa kehittämistyöpajoissa, testaustilaisuuksissa ja messuilla. Yhteistyötä tehtiin yli 40 eri toimijan kanssa.
Valmistelijan ehdotus
Riikka Hirvasniemi, kehittämispäällikkö (p. 044 703 4556):
Aluehallitus merkitsee tiedoksi kestävän kasvun ohjelman hankkeiden loppuraportin.