Perustelut
Valmistelijat: Mirva Salmela palvelualuejohtaja (mirva.salmela@pohde.fi), Tiina Kalliokulju lakiasiainpäällikkö (tiina.kalliokulju@pohde.fi), Jenni Juntunen juristi (jenni.m.juntunen@pohde.fi)
Käsiteltävä asia
Päätös, johon on vaadittu oikaisua
Toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukan viranhaltijapäätös 19.5.2026 § 39 (PPHVADno-2025-3205) perhe- ja sosiaalipalvelujen ja OYS psykiatrian toimialueen aikuisten erityispalveluiden vastuualueen (P272) Taivalkosken ryhmäkoti Sinikello -vastuuyksikön (P2669) ja Kuusamon ryhmäkoti Mielentupa -vastuuyksikön (P3490) lakkauttamisesta 31.10.2026 mennessä.
Oikaisuvaatimusoikeus
Taivalkosken kunta on vaatinut oikaisua edellä mainittuun viranhaltijapäätökseen 4.6.2026 vireille tulleella oikaisuvaatimuksellaan. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa.
Oikaisuvaatimus ja sen perusteet:
Taivalkosken kunta on vaatinut, että
- toimialuejohtajan viranhaltijapäätös 19.5.2026 edellä mainittujen vastuuyksikköjen lakkauttamisesta kumotaan
- asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi
- asian täytäntöönpano keskeytetään siihen saakka, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu
Vaatimusten perusteena Taivalkosken kunta on vedonnut muun muassa seuraaviin seikkoihin:
- hallintolain selvittämisvelvollisuuden täyttämättä jättämiseen
- lähipalveluperiaatetta on arvioitu puutteellisesti
- palvelujen keskittämisen laillisia edellytyksiä ei ole perusteltu
- yhdenvertaisuutta Sinikellon ja Mielentuvan asiakkaiden välillä ei ole arvioitu
- päätös ei osoita palvelujen saatavuuden tosiasiallista turvaamista
- päätöksen perustelut ovat riittämättömät
- vastuuyksikön lakkauttaminen voi olla suhteellisuusperiaatteen vastaista
- kunnan, asukkaiden ja palvelunkäyttäjien osallistumista ei ole tehty
- tehty päätös on palveluverkon muuttamista, ei vain vastuuyksikköjaon muuttamista
Oikaisuvaatimuksen perusteet ilmenevät kokonaisuudessaan liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.
Selvitys asiasta ja päätösehdotuksen perustelut:
Hallintolain selvittämisvelvollisuus on täytetty.
Taivalkosken kunta on katsonut, ettei päätöksestä käy ilmi, mitä tiloja kartoitettiin, millä kriteereillä ne hylättiin, arvioitiinko vuokratilojen mahdollisuutta ulkopuolisilta tahoilta, tilojen remontointia, hajautettua asumista, yksittäisiä tukiasuntoja, tai edes vaiheittaista ratkaisua.
Toimialuejohtajan päätös on perustunut osaltaan aluevaltuuston hyväksymään hyvinvointistrategiaan perustuvaan järjestämissuunnitelmaan. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen 20.11.2023 päivätystä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta (järjestämissuunnitelmaa täydentävä asiakirja) ilmenee, että myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelupaikkojen määrää, sijaintia ja järjestämistapaa tarkastellaan osana palvelurakenteen muutosta ja keventämistä. Samoin ostopalveluiden hallittua siirtämistä Pohteen omaksi toiminnaksi selvitetään. Säästötavoitteista huolimatta yksittäinen asukas saa tarvitsemansa palvelut. Sosiaalityöntekijän tulee pystyä hankkimaan tarpeelliseksi arvioimansa palvelu.
Toimialuejohtajan päätöksessä ilmenee, että Taivalkosken Sinikello -yksikön kiinteistö on todettu vakavasti vaurioituneeksi kosteus- ja homeongelmien vuoksi. Sinikello -yksikköön on tehty Taivalkosken kunnan tilaamana sisäilma- ja kosteustekninen tutkimus (28.11.2025), jossa on todettu 11 eri korjaustoimenpidettä. Korjaustoimenpiteet ovat massiivisia ja kustannuksiltaan merkittäviä.
Pohteen tilapalvelut ja Taivalkosken kunnan tekniset palvelut ovat käyneet keskustelua korvaavista tiloista joulukuusta 2025 alkaen. Asiaa koskien on pidetty Taivalkosken kunnan teknisen toimen edustajien kanssa palavereita kevään 2026 aikana.
Kuten toimialuejohtajan päätöksestä ilmenee, Taivalkosken kunnan ja Pohteen tilapalveluiden laajan kartoituksen perusteella Taivalkoskelta ei löydy soveltuvaa korvaavaa, korvaavaa tilaa. Tilakartoitus on suoritettu Taivalkosken kunnan toimesta Pohteen antamien kriteerien pohjalta. Kunnan, sekä aiemmin sähköpostitse Pohteen tilapalveluille, että 9.4.2026 pidetyn palaverin jälkeen esittämät vaihtoehtoiset tilat edellyttäisivät merkittäviä muutostöitä, jotta ne vastaisivat yhteisöllisen asumisen toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Osa tiloista oli myös sisäilmaongelmaisia.
Tarvittavat muutokset ehdotettuihin tilaratkaisuihin koskisivat muun muassa keittiö- wc- ja pesutilojen rakentamista, sekä väliseinien lisäämistä ja siirtämistä. Vaihtoehtoisten tilojen kunnon ja käyttötarkoituksen arvioinnin perusteella niiden muuttaminen yhteisöllisen asumisen yksiköksi olisi edellyttänyt laajoja kustannuksiltaan merkittäviä peruskorjauksia, eikä niihin olisi saatu riittäviä paikkoja vaaditulle asiakasmäärälle.
Toimialuejohtajan päätöksessä on lisäksi todettu, ettei myöskään Kuusamon ryhmäkoti Mielentupa täytä yhteisöllisen asumisen vaatimuksia ilman mittavia remontteja. Yhteisöllisen asumisen vaatimukset perustuvat mm. Lupa- ja valvontaviraston määräyksiin: Asunnossa pitää olla riittävästi tilaa asiakkaan tarpeiden vastaaviin arjen toimintoihin, ja asunnon koon pitää olla lähtökohtaisesti vähintään 20 neliömetriä- Siinä tulee olla oma esteetön wc- ja peseytymistila, sekä tarvittava keittiötila ,tai keittiövarustus. Pariskuntien asunnon on oltava tätä isompi ja kahdelle henkilölle sopiva. Asunnolla ei tarkoiteta soluasuntoa. Pohteen tekemässä arvioinnissa on todettu, että tilojen saattaminen vaatimusten mukaisiksi edellyttäisi laajoja korjaus- ja muutostöitä, joiden kustannukset olisivat muodostuneet suhteettoman suuriksi saavutettavaan hyötyyn nähden.
Vaihtoehtoisten tilojen lisäksi Taivalkosken kunta on ehdottanut uuden tilan rakentamisen ja Pohteen sitoutumista vuokralle 25 vuoden ajaksi. Tämä ratkaisu ei olisi ollut kustannustehokas, ja joka tapauksessa tämäkin ratkaisu olisi vaatinut väliaikaisen järjestelyn uusien tilojen rakentamisen ajaksi.
Asiaa on siten selvitetty hallintolain (434/2003) 31 §:n edellyttämällä tavalla riittävästi ja asianmukaisesti.
Lähipalveluperiaatetta ei ole arvioitu puutteellisesti.
Taivalkosken kunta on oikaisuvaatimuksessaan todennut, että päätöksessä ei tosiasiallisesti arvioida, mitä Sinikellon lakkauttaminen merkitsee Taivalkosken mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, heidän arjelleen, läheisverkostolleen, liikkumiselleen ja paleluiden käytännön saavutettavuudelle.
Asiakaskohtainen arviointi toteutetaan kuitenkin erikseen asiakkaita koskevassa yksilökohtaisessa päätöksenteossa. Asiakaskohtaisessa päätöksenteossa otetaan erikseen kantaa siihen, mitkä ratkaisut toteuttavat asiakkaan etua asiakkaan tarpeiden edellyttämällä tavalla.
Asumisyksiköitä koskevassa päätöksenteossa arvioidaan palvelujen järjestämistä laajemmin väestö- ja palvelujärjestelmätasolla. Päätöksen kohteena ei ole yksittäisen asiakkaan palvelun sisältö, tai asumisratkaisu, vaan asumispalvelujen järjestämistapa ja palvelurakenne. Tämän vuoksi asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita, toimintakykyä, läheisverkostoa, tai liikkumiseen liittyviä kysymyksiä ei ratkaista asumisyksiköitä koskevalla päätöksellä, vaan ne arvioidaan jokaisen asiakkaan osalta erikseen palvelupäätöstä tehtäessä.
Toimialuejohtajan päätöksessä on kuitenkin arvioitu muutoksen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä todettu, että palvelut järjestetään jatkossakin asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Päätöksessä on otettu huomioon palvelujen jatkuvuuden turvaaminen, asiakkaiden palvelutarpeiden yksilöllinen arviointi sekä se, että mahdolliset muutokset asumisjärjestelyihin toteutetaan hallitusti ja asiakaslähtöisesti. Näin ollen päätöksessä on arvioitu asiaa sillä tarkkuudella, kuin asumisyksikköä koskevassa päätöksenteossa on mahdollista ja tarkoituksenmukaista tehdä. Palvelujen keskittäminen on perusteltu.
Taivalkosken kunta on todennut, että palvelujen keskittämisen laillisuuden edellytyksiä ei ole toimialuejohtajan päätöksessä perusteltu.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021, jäljempänä järjestämislaki) 4 §:n 1 momentin mukaan hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena, kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan kuitenkin koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista, tai kalliita investointeja, tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas tuottaminen edellyttävät sitä.
Toimialuejohtajan päätöksessä on viitattu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan, jossa on linjattu mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden palvelujen toimenpiteiden osalta palvelurakenteen keventäminen kotiin annettaviksi palveluiksi, palveluasumisen muuttaminen merkittäviltä osin tuetuksi ja yhteisölliseksi asumiseksi, sekä ostopalvelujen vähentäminen. Ohjelman mukaan myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelupaikkojen määrää, sijaintia ja järjestämistapaa tarkastellaan. Samoin ostopalveluiden hallittua siirtämistä hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi selvitetään. Toimialuejohtajan päätöksessä on viitattu myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvioon, jossa on asetettu tavoite mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämiseksi, oman tuotannon vahvistamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi.
Toimialuejohtajan päätöksestä ilmenee, että suunnitelman mukaan Kuusamoon perustetaan uusi asumispalveluyksikkö, joka tarjoaa sekä ympärivuorokautista, että yhteisöllistä asumista. Tilat täyttävät yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen asumisen vaatimukset. Lisäksi yksikköön suunnitellaan lisäpaikkoja yhteisölliseen asumiseen sekä ympärivuorokautiseen palveluun.
Lisäksi Taivalkoskella järjestetään edelleen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotiin annettavana palveluna tuettua asumista ja sosiaalisena kuntoutuksena ohjaajapalvelua. Mikäli asiakkaan palvelutarpeen arvion mukaan tuetun asumisen palvelulla voidaan vastata asiakkaan tuen tarpeisiin, asiakas on voinut jatkaa asumista Taivalkoskella omassa asunnossa.
Toimialuejohtajan päätöksen mukaan ratkaisu turvaa palveluiden jatkuvuuden terveellisissä ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa, sekä tehostaa resurssien käyttöä ja vastaa alueelliseen palvelutarpeeseen. Palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteutuminen ovat siten perustellusti edellyttäneet palvelujen keskittämistä.
Yhdenvertaisuuden arvioiminen Sinikellon ja Mielentuvan asiakkaiden välillä
Taivalkosken kunta on oikaisuvaatimuksessaan todennut, että yhdenvertaisuutta Sinikellon ja Mielentuvan asiakkaiden välillä ei ole arvioitu. Taivalkosken kunnan mukaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja ryhmäkodin toiminnasta vastaava toimialue ja toimialueen johto eivät ole tosiasiallisesti arvioineet Sinikellon asukkaiden asemaa yhtä täsmällisesti kuin Kuusamon Mielentuvan asukkaiden asemaa ja miten yksikön sijoittaminen vieraaseen paikkakuntaan vaikutyaa ryhmäkodin asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Toimialuejohtajan päätöksessä on todettu, että Sinikellon asiakkaille tarjotaan paikkoja uudesta Kuusamon yksiköstä ja muista Pohteen asumispalveluista asiakkaiden palvelutarpeen perusteella. Mielentuvan asiakkaiden palvelut jatkuvat ennallaan uudessa yksikössä. Kuusamon Mielentupa on vuonna 2025 perustettu yksikkö, jossa olevien asiakkaiden palvelutarpeet ovat vastikään arvioitu. Kuitenkin myös Mielentuvan asiakkaille tehdään tarpeen mukaisesti yksilöllinen palvelutarpeen arviointi ja palvelut voivat Mielentuvan asiakkaiden osalta muuttua, mikäli palvelutarve niin edellyttää.
Joka tapauksessa asiakaskohtainen arviointi toteutetaan asiakaskohtaisessa päätöksenteossa, josta toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksessä ei ole kyse. Asiakaskohtainen päätöksenteko tehdään aina yksilöllisen arvion perusteella kunkin asiakkaan tarpeiden edellyttämällä tavalla. Päätöksessä on siten riittävällä tavalla huomioitu yhdenvertaisuus Sinikellon ja Mielentuvan asiakkaiden välillä.
Palvelujen saatavuuden turvaaminen
Taivalkosken kunta on katsonut, että päätös ei osoita palvelujen saatavuuden tosiasiallista turvaamista. Taivalkosken kunta on todennut muun muassa, että saavutettavuus ei tarkoita vain sitä, että jossain hyvinvointialueella on paikka tarjolla, vaan sitä että palvelu on asiakkaalle käytännössä käytettävissä.
Toimialuejohtajan päätöksen mukaan Sinikellon ja Mielentuvan toiminnot siirtyvät uuteen Kuusamon mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksikköön. Etäisyys Taivalkoskelta Kuusamoon on noin 65 kilometriä, mitä ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä palveluiden järjestämisen kannalta. Järjestämislaissa ei joka tapauksessa ole määritelty maantieteelliseen etäisyyteen perustuvaa rajaa palvelun saavutettavuudelle. Etäisyyttä ei tässä tapauksessa voida pitää kohtuuttoman pitkänä palvelun saavutettavuuden näkökulmasta ottaen huomioon muun muassa hyvinvointialueen maantieteellisen laajuuden.
Taivalkosken kunnan mukaan päätöksessä ei ole selvitetty kuljetuksia Taivalkoskelta Kuusamoon, omaisten ja tukiverkostojen aitoja tapaamismahdollisuuksia, asiakkaiden asiointia Taivalkoskella, terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteensovittamista, muutoksen merkitystä asiakkaiden taloudelliseen asemaan sekä kuntoutumisen toteutumiseen.
Asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin perustuvat arviot tehdään kuitenkin kunkin asiakkaan kohdalla palveluja koskevassa päätöksenteossa. Nyt kyseessä olevassa viranhaltijapäätöksessä ei ole kyse asiakaskohtaisesta päätöksenteosta. Asiakkaan palveluista päätetään ja asiakassuunnitelma laaditaan erikseen asiakaskohtaisesti, jolloin otetaan kantaa siihen, mitkä ratkaisut toteutuvat asiakkaan etua tarkoituksenmukaisella tavalla.
Päätös on perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla.
Taivalkosken kunta on katsonut, että Sinikellon osalta konkreettiset perustelut jäävät suppeiksi. Taivalkosken kunnan mukaan päätöksen perusteluista ei ilmene riittävästi, miksi juuri vastuuyksikön lakkauttaminen on välttämätöntä verrattuna lievempiin vaihtoehtoihin.
Hallintolain (434/2003) 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksessä on avattu kattavasti päätöksen lainsäädäntötaustaa sekä muun muassa sitä, mitkä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman ja tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukaiset linjaukset ovat vaikuttaneet tehtyyn ratkaisuun. Lisäksi toimialuejohtajan päätöksessä on erikseen kummankin yksikön osalta todettu, mistä syystä ratkaisuun on niiden osalta päädytty. Päätöksen mukaan Taivalkosken Sinikello -yksikön kiinteistö on todettu vakavasti vaurioituneeksi kosteus- ja homeongelmien vuoksi, eikä sen toiminta olisi voinut jatkua edes remonttien avulla, koska yksikkö on asumiskelvoton eikä nykyiselläänkään täytä yhteisöllisen asumisen kriteerejä. Päätöksessä on todettu, että Mielentupa -yksikkö ei täytä yhteisöllisen asumisen vaatimuksia ilman mittavia remontteja. Toimialuejohtajan päätös on siten hallintolain edellyttämällä tavalla perusteltu. Vastuuyksikön lakkauttaminen ei ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista.
Taivalkosken kunta on katsonut, että Pohteen olisi tullut selvittää vähemmän rajoittavia vaihtoehtoja ennen vastuuyksikön lakkauttamista.
Suhteellisuusperiaatteen mukaan viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden (hallintolaki 6 §). Suhteellisuusperiaatteen soveltaminen edellyttää, että hallintopäätös on lain määrittelemissä rajoissa kohtuullinen sen päämäärien saavuttamiseksi.
Vastuuyksikköjen lakkauttaminen on ollut edellä esitetyin tavoin välttämätön ja ainoa tarkoituksenmukainen toimenpide. Esimerkiksi tilojen remontointi olisi edellyttänyt mittavia toimia. Joka tapauksessa mahdollinen remontointi on kiinteistön omistajan eli kunnan harkinnassa oleva asia. Pohteen tilapalvelut on todennut, että Taivalkosken kunnalta on saatu joulukuussa 2025 tieto, ettei tutkimuksessa esitettyjä toimenpiteitä tulla toteuttamaan, vaan koko rakennuksen toiminnoille on haettava korvaavia tiloja.
Pohteen on palvelun järjestäjänä ollut joka tapauksessa välttämätöntä järjestää asiakkaiden palvelut viipymättä turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa sekä vaatimukset täyttävissä tiloissa.
Kuten on edellä todettu, vastuuyksikköjen lakkauttaminen on ollut ainoa tarkoituksenmukainen vaihtoehto tilanteessa, jossa tilat on todettu käyttökelvottomiksi. Kokonaiskustannustehokkain ratkaisu on ollut siirtää toiminta kokonaan uusiin tiloihin. Kuten edellä on todettu, myöskään soveltuvia vaihtoehtoisia tiloja ei selvityksen mukaan ollut Taivalkoskelta saatavilla. Näin ollen toimialuejohtajan päätös ei ole ollut hallintolain mukaisen suhteellisuusperiaatteen vastainen.
Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Taivalkosken kunta on todennut, että päätös on valmisteltu henkilöstövaikutusten osalta, mutta palvelunkäyttäjä- ja kuntavaikutusten osallistaminen on jäänyt näyttämättä.
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 29 §:ssä on säädetty osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kyseisen lainkohdan mukaan hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
- järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja
- selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien, tai oleskelevien palvelujen käyttäjäien mielipiteitä ennen päätöksentekoa
- valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin
- suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa
- järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun
- tukemalla asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
Muutoksen valmistelun aikana asiakkaille tiedotettiin suunnitelluista muutoksista sekä suullisesti, että yhteisissä keskustelutilaisuuksissa. Henkilöstö tuki asiakkaita muutoksen sisällän ymmärtämisessä sekä muutokseen liittyvien kysymysten käsittelyssä.
Asiakkaille, heidän läheisilleen ja henkilöstölle järjestettiin Teams -välitteisiä infotilaisuuksia, joissa osallistujilla oli mahdollisuus saada tietoa valmistelusta, esittää kysymyksiä, tuoda esiin näkemyksiään sekä keskustella muutoksen vaikutuksista.
Lisäksi valmistelun aikana käytiin paikan päällä keskusteluja asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Keskusteluihin osallistui myös työsuojeluvaltuutettu. Muutoksen valmistelun aikana oltiin yhteydessä asiakkaiden edunvalvojiin. Tilajärjestelyihin liittyvä ensimmäinen tiedotustilaisuus järjestettiin jo maaliskuussa ja siihen osallistui myös Kuusamon yksikön henkilöstöä.
Asiakkaita on kuultu ja palvelutarpeita arvioitu vastuuyksikköpäällikön ja neljän asumisen ohjausyksikön työntekijän osalta Taivalkoskella 29.5.2026 tulevien ratkaisujen valmistelun tueksi.
Valmistelun aikataulu oli tiukka, koska päätös korvaavista tiloista saatiin vasta toukokuussa. Valmistelun keskeisenä tavoitteena oli turvata asiakkaille mahdollisimman nopeasti terveelliset ja turvalliset asumisolosuhteet sekä työntekijöille terveysturvalliset työskentelyolosuhteet. Käytettävissä olleen ajan puitteissa pyrittiin varmistamaan asiakkaiden tiedonsaanti, kuuleminen ja osallisuus mahdollisimman kattavasti. Asiakkaiden näkemyksiä selvitettiin useissa eri vaiheissa valmistelua ja niitä hyödynnettiin muutoksen toimeenpanon suunnittelussa.
Lisäksi Taivalkosken kunnan kanssa on käyty kevään 2026 aikana aktiivista vuoropuhelua ja järjestetty yhteisiä palavereja korvaavista tiloista.
Toimialuejohtajan päätöksessä on siten huomioitu riittävällä tavalla hyvinvointialuelain mukaiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Viranhaltijapäätöksessä ei ole kysymys palveluverkon muuttamisesta.
Taivalkosken kunta on katsonut, että päätös ei ole vain vastuuyksikkörakennetta koskeva hallinnollinen ratkaisu, vaan merkittävä palveluverkkopäätös, jolla lopetetaan kunnan alueella oleva asumispalveluyksikkö ja keskitetään palvelu toiseen kuntaan. Näin ollen päätöksessä on kunnan käsityksen mukaan menettelyvirhe.
Taivalkosken kunta on katsonut, että asia olisi pitänyt käsitellä ja päättää hyvinvointialueen aluevaltuustossa, tai ainakin valmistella laajemmin palvelustrategian, järjestämissuunnitelman ja vaikuttavuusarvioinnin kautta.
Pohteen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvää toimintaa ohjaa aluevaltuuston hyväksymä hyvinvointialuestrategiaan perustuva järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelma on myös Pohteen palvelustrategia.
Järjestämissuunnitelmaa täydentävästä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen 20.11.2023 päivätystä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta ilmenee, että myös mielenterveys- päihdeasiakkaiden asumispalvelupaikkojen määrää, sijaintia ja järjestämistapaa tarkastellaan osana palvelurakenteen muutosta ja keventämistä. Samoin ostopalveluiden hallittua siirtämistä Pohteen omaksi toiminnaksi selvitetään. Säästötavoitteista huolimatta yksittäinen asukas saa tarvitsemansa palvelut. Sosiaalityöntekijän tulee pystyä hankkimaan tarpeelliseksi arvioimansa palvelu.
Hyvinvointialueen hallintosäännön 34 §:n 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueita johtavat toimialuejohtajat. Toimialuejohtaja muun muassa johtaa toimialueensa toimintaa ja vastaa sen toiminnasta ja taloudesta (hallintosääntö 34.5 § 1 k.) sekä päättää vastuualueen jakautumisesta vastuuyksiköihin palvelualuejohtajan esityksestä (34.5 § 6 k.).
Perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS psykiatrian toimialuejohtajan toimivalta päättää Taivalkosken ryhmäkoti Sinikellon ja Kuusamon ryhmäkoti Mielentuvan vastuuyksikköjen lakkauttamisesta on perustunut hallintosäännöllä toimialuejohtajalle määriteltyyn toimivaltaan.
Päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiselle ei ole perusteita.
Taivalkosken kunta ei ole esittänyt päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevalle vaatimukselleen mitään perusteita.
Hyvinvointialuelain 148 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus, tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi, tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi, taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin, tai viranhaltija, taikka valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.
Hyvinvointialuelain esitöiden (HE 241/2020 vp, s. 647) mukaan täytäntöönpanoon on mahdollista ryhtyä esimerkiksi silloin, jos täytäntöönpanon peruuttamisesta ei valituksen menestyessä arvioida aiheutuvan kovin suurta vahinkoa, tai jos erittäin painavat syyt vaativat täytäntöönpanon. Jos täytäntöönpanon edut ovat selvästi haittoja suuremmat, täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä.
Taivalkosken kunta ei ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt perusteita sille, millä tavoin oikaisuvaatimus, tai valitus kävisi täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi.
Viranhaltijapäätös on ollut välttämätöntä panna täytäntöön ennen lainvoimaa asiakasturvallisuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi. Kyse on asiakkaiden lakisääteisistä sosiaalipalvelusta, joilla varmistetaan ja mahdollistetaan asiakkaiden asuminen. Sinikello -yksikkö Taivalkoskella on vakavasti kosteusvaurioitunut. Mielentupa -yksikkö puolestaan ei vastaa rakenteiltaan yhteisöllistä asumista. Asukkaiden ei ole ollut mahdollista jatkaa asumista yksiköissä. Korvaava tarkoituksenmukainen ja asiakkaiden edun mukainen ratkaisu on ollut välttämätöntä järjestää viipymättä, eikä päätöksen täytäntöönpanoa voida perustellusti odottaa. Myös henkilöstön työturvallisuus on edellyttänyt ratkaisun tekemistä viipymättä.
Kuten edellä on todettu, vastuuyksikköjen lakkauttaminen toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksen mukaisesti on ollut tässä tilanteessa ainoa tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Asiakasturvallisuus, henkilöstön työturvallisuus ja asiakkaiden palveluiden turvaaminen ovat edellyttäneet siten päätöksen välitöntä täytäntöönpanoa.
Edellä todettujen syiden vuoksi on katsottava erittäin painavien syiden vaativan viranhaltijapäätöksen täytäntöönpanoa ennen sen lainvoimaisuutta. Toimialuejohtajan päätös on ollut välttämätön asiakasturvallisuuden sekä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa todettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. On katsottava, ettei perusteita päätösten täytäntöönpanon kieltämiselle ole olemassa.
Yhteenveto
Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole tuotu esille sellaista yksittäistä seikkaa, joka osoittaisi toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksen olevan lainvastainen, tai jonka johdosta tehtyä päätöstä tulisi muutoin arvioida toisin. Myöskään päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiselle ei ole perusteita.
Päätösehdotus
Leena Mämmi-Laukka, toimialuejohtaja (p.050 3950 339):
Aluehallitus päättä hylätä oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan edellä esitetyin perustein.
Viranhaltijapäätöstä ei muuteta. Viranhaltijapäätöksen täytäntöönpanoa ei keskeytetä.