Aluevaltuusto, kokous 15.12.2025

§ 52 Talousarvio 2026 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2026–2028

PPHVADno-2025-21754

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Vuoden 2026 talousarviovalmistelun lähtökohdat Pohteella

Pohteen neljännen taloussuunnitelman laatimisen lähtökohdat ovat olleet haastavat huomioiden lainsäädännön velvoitteet alijäämien kattamisesta sekä järjestämisvastuuseen sisältyvien palveluiden turvaamisesta.

Pohteen päivitetty ja 10.11.2025 aluevaltuustossa hyväksytty hyvinvointialuestrategia on ohjannut talousarvion valmistelua. Lisäksi valmistelussa on huomioitu kansalliset linjaukset ja ohjaus sekä esimerkiksi lainsäädännön muutokset.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallintosäännön 11 §:n mukaan talousarviosta päättää aluevaltuusto.

Tasapainoisen taloussuunnitelman laatiminen

Hyvinvointialuelain 115 pykälän (611/2021) mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Lain mukaisesti taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Pohteella tämä tarkoittaa vuotta 2026.

Hyvinvointialueen lisärahoitus

Hyvinvointialueiden rahoituslain 11 pykälässä (617/2021) on kuvattu lisärahoituksen myöntämistä. Jos rahoituksen taso vaarantaa perustuslain mukaisten riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai pelastustoimen palvelujen järjestämisen, hyvinvointialueella on oikeus saada lisärahoitusta palvelujen turvaamiseksi.

Riittävät sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut

Oikeuskansleri on antanut päätöksen 23.4.2025 Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden kanteluun liittyen alijäämien kattamisen määräaikojen ja hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palveluiden turvaamisen lainsäädäntöristiriitaan.

Oikeuskansleri totesi päätöksessään muun muassa seuraavaa: "Perustuslakiin ja lakiin perustuvia palveluita ei voida jättää lainvastaisella tavalla hoitamatta hyvinvointialueella alijäämän kattamisvelvoitteen toteuttamiseksi. Saman toteavat myös molemmat ministeriöt perusoikeusmyönteiseen laintulkintaan viitaten. Korostan tätä näkökohtaa."

Lisäksi oikeuskansleri on todennut: "Vaikka asiasta ei ole suoraan säädetty, niin hyvinvointialueen talousarvioon ja tulevien vuosien osalta taloussuunnitelmaan on otettava määrärahat tiedossa oleviin hyvinvointialueen menoihin objektiviteettiperiaatteen mukaisesti. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on yhteys hyvinvointialueen tilinpäätökseen, jonka tulee antaa oikea ja riittävä kuva hyvinvointialueen taloudesta. Tämän ja yleishallinto-oikeudellisen objektiviteettiperiaatteen mukaisesti hyvinvointialueen talousarvion ja taloussuunnitelman pitää perustua realistisille ja todennäköisimpiä perustellusti pidettäville oletuksille ja laskelmille. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatiminen tällaisille parhaan tiedon ja realistisimman arvion mukaisille oletuksille ja laskelmille on hyvinvointialueen viranhaltijan ja luottamushenkilöpäätöksentekijöiden virkavastuulla oleva virkavelvollisuus."

Väliaikainen muutos hyvinvointialuelakiin alijäämän kattamista koskevan määräajan jatkamiseksi

Valtiovarainministeriö valmistelee hyvinvointialuelain väliaikaista täydentämistä siten, että talouttaan täysimääräisesti tasapainottaville hyvinvointialueille voidaan osana valtion ohjausta tarvittaessa myöntää mahdollisuus kattaa ennen vuotta 2025 syntyneet alijäämät joko vuoden 2027 tai vuoden 2028 loppuun mennessä.

Lainsäädäntövalmistelussa todetaan, että hyvinvointialueiden tilanne on ollut haastava alueiden kahden ensimmäisen toimintavuoden 2023–2024 aikana. Valtaosalla hyvinvointialueista talouden näkymissä on kuitenkin tapahtunut käänne parempaan loppuvuoden 2024 aikana ja kustannusten kasvu on hidastunut aiemmasta. Lainsäädännön muutoksella pyritään varmistamaan toimintaa ja taloutta merkittävästi uudistamaan ryhtyneiden hyvinvointialueiden mahdollisuus kattaa alijäämänsä harkinnanvaraisen määräajan pidennyksen puitteissa.

Lainsäädäntömuutos on ollut lausuntokierroksella 25.9.2025-31.10.2025. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden 2025 aikana ja sääntely tulisi voimaan arvioilta kevään 2026 aikana.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös lainvastaisesta taloussuunnitelmasta Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle

Itä-Suomen hallinto-oikeus on antanut 14.10.2025 päätöksen, jonka mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen joulukuussa 2024 tekemä vuosien 2025–2028 taloussuunnitelma on lainvastainen, koska alijäämät eivät ole katettuna lainmukaisessa määräajassa. Hallinto-oikeuden mukaan laissa on säädetty menettelytavoista, joilla hyvinvointialueet voivat paikata mahdollisia rahoitusvajeitaan. Keinona hyvinvointialueet voivat hyödyntää esimerkiksi lisärahoituksen hakemista.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen.

Valviran uhkasakko Pohteelle

Pohde on saanut Valviralta tiedoksi kolmen miljoonan euron uhkasakon erikoissairaanhoidon hoitojonoihin liittyen. Hoitojonojen saattaminen lainmukaiseen tilanteeseen edellyttää Pohteelta merkittävää oman henkilöstön työpanoksen lisäystä kuin myös ostopalveluiden käyttöä. Hoitojonojen purkamisen taloudellisiksi vaikutuksiksi on arvioitu noin 10 miljoonaa euroa.

Pohteen talouden tilanne ja sopeuttamistoimenpiteiden eteneminen

Alijäämäkertymä

Vuoden 2024 tilinpäätöksessä Pohteella oli katettavaa alijäämää 124 miljoonaa euroa. Arvio on, että vuonna 2025 kertynyttä alijäämää saadaan supistettu siten, että kumulatiivinen alijäämä on vuoden 2025 lopussa noin 89 miljoonaa eli talousarvion mukainen. Vuoden 2025 lopussa kertyneen alijäämän määrä sisältää kesken toimintavuoden vielä epävarmuuksia. Luvut tarkentuvat tilinpäätöksessä. Kansallisesti tarkastellen Pohteen kertyneet alijäämät ovat asukaskohtaisesti maan matalimpia.

Tasapainotustoimenpiteet 2023-2025

Pohteella on päätetty ja toimeenpantu kolme talouden tasapainotusohjelmaa vuosille 2023-2025.

Vuonna 2023 tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman vaikutus oli noin 20-25 miljoonaa kustannuskehitystä taittava.

Vuodelle 2024 päätetyn tasapainotusohjelman vaikutukset olivat noin 56 miljoonaa.

Vuodelle 2025 on päätetty neljä järjestämissuunnitelmaa täydentävää toimenpidettä, joilla tavoitellaan noin 20 miljoonan euron sopeutusta. Lisäksi aiempien vuosien päätöksistä odotetaan lisävaikutuksia vuoden 2025 talouden sopeuttamiseen.

Talousarviovalmistelu 2026

Osana käynnissä olevaa talousarviovalmistelua päätöksentekoon tuodaan sopeutustoimenpiteitä vuodelle 2026.

Talousarviovalmisteluun liittyen Pohteella on käyty hyvinvointialuejohtajan johdolla talousarvioneuvottelut kaikkien toimialueiden kanssa. Neuvotteluissa toimialueet ovat kuvanneet annettuun talousarviokehykseen sisältyviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä sekä tuottavuus- ja taloudellisuustoimenpiteitä.

Neuvottelujen pohjalta näyttää ilmeiseltä, että alijäämien kattaminen lakisääteisessä ajassa vuoden 2026 loppuun mennessä ei ole realistista lakisääteisten palveluiden turvaaminen huomioiden.

Talouden suunnittelukehys vuosille 2026-2028 ja talousarvio vuodelle 2026

Edellä kerrotuilla perusteilla aluevaltuusto on 10.11.2025 (39 §) ohjannut aluehallitusta antamaan päivitetyn taloussuunnitteluohjeen siten, että riittävät lakisääteiset palvelut voidaan turvata, ja samanaikaisesti hyvinvointialuelain 115 pykälän mukainen velvoite alijäämien kattamisesta vuoden 2026 loppuun mennessä ei täyty. Aluevaltuuston ohjauksen mukaisesti kertyneet alijäämät ovat katettuna viimeistään vuonna 2028.

Tähän pohjalta aluehallitus on 18.11.2025 (253 §) kokouksessaan antanut päivitetyn taloussuunnitteluohjeen vuosille 2026-2028 siten, että alijäämät ovat katettuna viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä. Tavoitteena on samanaikaisesti turvata järjestämisvastuun toteutuminen sekä lainsäädännön velvoitteet talousarvion realistisuudesta.

Pohteen talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu siten, että vuoden 2025 tilinpäätöksessä kumulatiivista ylijäämää olisi arviolta 89 miljoonaa euroa. Vuodelle 2026 talousarvioon on kirjattu 37 miljoonaa euroa ylijäämää ja tältä pohjalta alijäämät ovat katettuna suunnitelman kauden loppuun mennessä.

Talouden tasapainoon liittyvät jatkotoimenpiteet vuonna 2026

Mikäli valmisteilla oleva hyvinvointialuelain muutos alijäämän kattamista koskevan määräajan jatkamiseksi tulee voimaan keväällä 2026, hakee Pohde alijäämien kattamiseen lisäaikaa taloussuunnitelman mukaisesti.

Rinnakkaisena toimenpiteenä arvioidaan myös rahoituslain 11 pykälän mukaisen lisärahoituksen hakemista vuodelle 2026.

Talousarvion tavoitteet vuodelle 2026

Talousarviokirjaan on sisällytetty elämänkaaren mukaisille palvelukokonaisuuksille asetettavat

tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Lisäksi talousarviokirjassa on asetettu yhteisten läpileikkaavien tavoitteiden lisäksi toimialuekohtaisia strategiset tason tavoitteita. Tuottavuus- ja taloudellisuustoimenpiteet sisältyvät talousarvioesitykseen.

Aluevaltuusto vahvistaa osana talousarviota myös konserniin kuuluville tytäryhteisöille ja merkittävimmille osakkuusyhteisöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet perustuvat hyvinvointialuestrategiaan ja tukevat sen toimeenpanoa ja seurantaa.

Pelastustoimen talouden suunnitelmankauden kumulatiivinen tasapaino

Hyvinvointialueella on pelastustoimen osalta sisäisesti sovittu periaate, että rahoitusta tarkastellaan suunnitelmakauden kumulatiivisena tasapainona. Tämä tarkoittaa, että suunnitelmakauden 2023-2028 seurantajaksolla taloudellinen ylijäämä on kumulatiivisesti vähintään nolla ja vuosien varrella kertynyttä ylijäämää voidaan käyttää suunnittelukauden aikana.

Talousarvioon liittyvät YT-neuvottelut

Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella 4. pykälän 2. momentin mukaan, jos hyvinvointialueen talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia tai merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin aluehallitus tekee aluevaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.

Lain edellyttämä yhteistoimintamenettely on käyty Pohteella marraskuun 2025 aikana ja neuvotteluista on laadittu pöytäkirjat.

Toimintatuotot, toimintakulut ja tilikauden ylijäämä

Toimintatuotot, jotka koostuvat myynti- ja maksutuotoista, tuista ja avustuksista sekä muista toimintatuotoista arvioidaan 334,6 miljoonan euron suuruisiksi talousarviovuodelle 2026. Suurin osa, 86 prosenttia, tulorahoituksesta muodostuu valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta. Valtion rahoitus vuodelle 2026 on 2 048,1 miljoonaa.

Toimintakulut jaetaan viiteen ryhmään: 1. henkilöstökulut, 2. palvelujen ostot, 3. aineet ja tarvikkeet, 4. avustukset ja 5. muut toimintakulut. Toimintakulut ovat talousarviossa yhteensä 2 261,8 miljoonaa euroa.

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin varataan -16,3 miljoonaa euroa (netto) ja suunnitelman mukaisiin poistoihin 72,9 miljoonaa euroa. Pohteen vuoden 2026 tilikauden ylijäämäksi muodostuu noin 9,4 miljoonaa euroa.

Investointisuunnitelma osana talousarviota ja -suunnitelmaa

Osana talousarviota laaditaan hyvinvointialueen aluevaltuuston vahvistettavaksi investointisuunnitelma koskien neljää seuraavaa suunnitelmavuotta eli vuosille 2026-2029. Investointisuunnitelman tulee vastata valtioneuvoston myöntämää lainanottovaltuutta.

Pohde on hakenut muutettua lainanottovaltuutta vuodelle 2026. Valtioneuvoston käsittelyaikataululle muutetusta lainanottovaltuudesta odotetaan vahvistusta. Mikäli muutettu lainanottovaltuus ei ole vielä valtioneuvoston hyväksymä, kun aluevaltuusto käsittelee Pohteen talousarviota, esityksenä on, että investointiosasta vuodelta 2026 ja siihen kytkeytyvästä rahoitusosasta tehdään tältä osin ehdollinen päätös.

Kansallisen ohjeistuksen mukaan investointisuunnitelman ensimmäinen vuosi on sitova, loput vuodet ovat ohjeellisia.

Vuoden 2026 talousarviossa investointimenoihin on varattu 194,2 miljoonaa. Tämä sisältää vuodelta 2025 siirtyviä investointeja 15,6 milj. Talousarviokirjan liitteenä oleva vuosien 2026-2029 investointisuunnitelma toimitetaan alue valtuuston käsittelyn jälkeen vastuuministeriöille.

Valmistelijan ehdotus

Anu Vuorinen, strategia- ja talousjohtaja (p. 044 365 5473):

Aluehallitus päättää

  • esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvion sekä vuosien 2026-2028 toiminta- ja taloussuunnitelman,
  • esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy vuoden 2026 talousarvion investointiosan ja siihen kytkeytyvän rahoitusosan ehdollisena, mikäli valtioneuvoston päätöstä vuoden 2026 muutetusta lainanottovaltuudesta ei ole saatu ennen aluevaltuuston käsittelyä,
  • oikeuttaa hyvinvointialuejohtajan tekemään talousarvioon oikaisuluonteisia sekä muita mahdollisia teknisiä korjauksia, ennen kuin talousarvio lähetetään aluevaltuustolle

Ehdotus

Esittelijä: Ilkka Luoma, hyvinvointialuejohtaja

Aluehallitus hyväksyy strategia- ja talousjohtajan ehdotuksen.​​​

Päätös

Hyvinvointialuejohtaja teki kokouksessa talousarvioon useita tarkistusehdotuksia, jotka hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisäksi keskustelun aikana tehtiin seuraavat kannatetut hyvinvointialuejohtajan ehdotuksesta poikkeavat muutosesitykset. Puheenjohtaja totesi, että niistä on äänestettävä. Hän teki seuraavan äänestysesityksen: suoritetaan kokousjärjestelmässä äänestykset, joissa hyvinvointialuejohtajan ehdotusta kannattavat vastaavat JAA ja vastaehdotusta kannattavat vastaavat EI. Kuitenkin Ehdotus 4 asetetaan vastakkain ensin Ehdotuksen 5 kanssa ja näistä voittanut hyvinvointialuejohtajan ehdotusta vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Ehdotus 1 (Lehto/Heiskanen): s 110, taulukko 64:

Tasapainotustoimenpiteen ”Optimoidaan ensihoidon palvelutasopäätöstä ja sopeutetaan muita toimintamenoja” kuvaus ja tavoite muutetaan muotoon:

”Sopeutustarve toteutetaan

1) Uusilla toimintamalleilla ja valmiuden optimoimisella (dynaaminen valmiusjärjestelmä)

2) Ensihoidon johtamisjärjestelmän (sisältäen kenttäjohdon) arvioimisella ja optimoinnilla tavoitteena henkilötyövuosien määrän vähentäminen.

Asemapaikkojen tarkastelu on viimesijainen sopeutuskeino, jonka käytöstä päättää aluehallitus.”

Ehdotus 2 (Simonen/Matinolli) s. 88, taulukko 51:

Strategisen tavoitteen "Kehitetään ja vahvistetaan perhehoitoa kaikissa ikäryhmissä" keskeisiin toimenpiteisiin lisätään teksti: "Pilotoidaan vahvasti tuettua perhehoitoa”.

Ehdotus 3 (Rämet/Ollanketo): s. 87 lisätään:

”Maksuton ehkäisy laajennetaan koskemaan alle 25-vuotiaita”.

Ehdotus 4 (Liedes/Rämet): s. 38:

Otsikko: Toiminnan tarpeet ja työntekijöiden toiveet huomioiva ohjelmistoperusteinen työvuorosuunnittelu  

Poistetaan edellisen otsikon kappaleet ja tilalle tulee muotoilu: "Tytti-työvuorosuunnittelujärjestelmää ei laajenneta ennen kuin voidaan luotettavasti todentaa, että se tukee sekä toiminnan tarpeita että henkilöstön työhyvinvointia ja vaikutusmahdollisuuksia. Mikäli järjestelmän arviointi ja henkilöstökyselyt edelleen osoittavat, ettei järjestelmä paranna työhyvinvointia tai työssäjaksamista, luovutaan sen käytöstä ja siirrytään vaihtoehtoisiin, toimivampiin työvuorosuunnittelun ratkaisuihin." 

Ehdotus 5 (Simonen/Matinolli): s 38:

Lisätään teksti: "Tytti-työvuorosuunnittelujärjestelmää ei laajenneta ennen kuin voidaan luotettavasti todentaa, että se tukee sekä toiminnan tarpeita että henkilöstön työhyvinvointia ja vaikutusmahdollisuuksia. Mikäli järjestelmän arviointi ja henkilöstökyselyt edelleen osoittavat, ettei järjestelmä paranna työhyvinvointia tai työssäjaksamista, selvitetään vaihtoehtoisia, toimivampiin työvuorosuunnittelun ratkaisuja." 

Ehdotus 6 (Ollanketo/Liedes): s 59, taulukko 18:

Työttömien terveystarkastusten tavoitteeksi muutetaan 12 %

Ehdotus 7 (Ollanketo/Liedes): s. 60, taulukko 19:

75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuuden tavoitteeksi muutetaan 94 %.

Ehdotus 8 (Ollanketo/Liedes): s 89, taulukko 52:

Uudet toimenpiteet -kohtaan lisätään tekstit: ”lisätään uuden lastensuojeluyksikön perustaminen 10/2026 aloitus (säästö 0,1 milj)” ja ”lisätään uuden mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön perustaminen, aloitus 10/2026 (säästö 0,05 milj)”.

Äänestyksen tulokset:

Äänestys 1:

JAA Hyvinvointialuejohtajan ehdotus
EI Ehdotus 1 (Lehto/Heiskanen)


JAA 8 (Pekka Simonen, Anu Plaketti, Mika Rämet, Tarja Ollanketo, Pirjo Sirviö, Maarit Matinolli, Asko Alasalmi, Teijo Liedes)
EI 5 (Liisa Kylmänen, Esa Lehto, Annu Haho, Hemmo Heiskanen, Mirja Vehkaperä)

Äänestys 2:

JAA Hyvinvointialuejohtajan ehdotus
EI Ehdotus 2 (Simonen/Matinolli)

JAA 7 (Liisa Kylmänen, Annu Haho, Esa Lehto, Hemmo Heiskanen, Pirjo Sirviö, Asko Alasalmi, Mirja Vehkaperä)
EI 6 (Pekka Simonen, Mika Rämet, Maarit Matinolli, Teijo Liedes, Anu Plaketti, Tarja Ollanketo)

Äänestys 3:​​​​​

JAA Hyvinvointialuejohtajan ehdotus
EI Ehdotus 3 (Rämet/Ollanketo)

JAA 10 (Pekka Simonen, Liisa Kylmänen, Maarit Matinolli, Annu Haho, Asko Alasalmi, Esa Lehto, Pirjo Sirviö, Mirja Vehkaperä, Hemmo Heiskanen, Anu Plaketti)
EI 3 (Mika Rämet, Teijo Liedes, Tarja Ollanketo)

Äänestys 4:

JAA Ehdotus 4 (Liedes/Rämet)
EI Ehdotus 5 (Simonen/Matinolli)


JAA 4 (Tarja Ollanketo, Teijo Liedes, Mika Rämet, Anu Plaketti)
EI 9 (Pekka Simonen, Asko Alasalmi, Maarit Matinolli, Pirjo Sirviö, Esa Lehto, Hemmo Heiskanen, Liisa Kylmänen, Annu Haho, Mirja Vehkaperä)

Äänestys 5:

JAA Hyvinvointialuejohtajan ehdotus
EI Ehdotus 5 (Simonen/Matinolli)


JAA 1 (Hemmo Heiskanen)
EI 12 (Pirjo Sirviö, Maarit Matinolli, Pekka Simonen, Asko Alasalmi, Annu Haho, Mika Rämet, Anu Plaketti, Liisa Kylmänen, Teijo Liedes, Esa Lehto, Tarja Ollanketo, Mirja Vehkaperä)

Äänestys 6:

JAA Hyvinvointialuejohtajan ehdotus
EI Ehdotus 6 (Ollanketo/Liedes)

JAA 9 (Pekka Simonen, Pirjo Sirviö, Asko Alasalmi, Maarit Matinolli, Mirja Vehkaperä, Esa Lehto, Annu Haho, Hemmo Heiskanen, Liisa Kylmänen)
EI 4 (Mika Rämet, Tarja Ollanketo, Anu Plaketti, Teijo Liedes)

Äänestys 7:

JAA Hyvinvointialuejohtajan ehdotus
EI Ehdotus 7 (Ollanketo/Liedes)

JAA 9 (Pirjo Sirviö, Pekka Simonen, Mika Rämet, Maarit Matinolli, Annu Haho, Esa Lehto, Asko Alasalmi, Mirja Vehkaperä, Hemmo Heiskanen)
EI 4 (Liisa Kylmänen, Anu Plaketti, Teijo Liedes, Tarja Ollanketo)

Äänestys 8:

JAA Hyvinvointialuejohtajan ehdotus
Ei Ehdotus 8 (Ollanketo/Liedes)

JAA 10 (Pekka Simonen, Pirjo Sirviö, Liisa Kylmänen, Maarit Matinolli, Asko Alasalmi, Annu Haho, Mirja Vehkaperä, Esa Lehto, Hemmo Heiskanen, Anu Plaketti)
EI 3 (Mika Rämet, Teijo Liedes, Tarja Ollanketo)

Anu Plaketti esitti s. 141, taulukko 79: ”Tyhy-raha pidetään ennallaan / 60€ työntekijä/vuosi”. Ehdotusta ei kuitenkaan kannatettu, joten puheenjohtaja totesi sen rauenneen.

Anu Plaketti esitti s. 141, taulukko 79: ”Ryhmärahasta luovutaan kokonaan”. Ehdotusta ei kuitenkaan kannatettu, joten puheenjohtaja totesi sen rauenneen.

Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialuejohtajan ehdotuksen muutosehdotuksen 5 mukaisella ja hyvinvointialuejohtajan kokouksessa esittämin muutoksin. Aluehallituksen hyväksymä talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026-2028 on liitteenä.

Merk. Matti Soronen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 10.00.

Anu Vuorinen oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn ajan.

Perustelut

Asian aikaisempi käsittely löytyy päätöshistoriasta, aluehallitus 2.12.2025 § 281.

Ehdotus

Aluehallituksen ehdotus:

Aluevaltuusto

  • hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvion sekä vuosien 2026-2028 toiminta- ja taloussuunnitelman,
  • hyväksyy vuoden 2026 talousarvion investointiosan ja siihen kytkeytyvän rahoitusosan ehdollisena, mikäli valtioneuvoston päätöstä vuoden 2026 muutetusta lainanottovaltuudesta ei ole saatu ennen aluevaltuuston käsittelyä.

Päätös

Merk. hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma, sosiaali-​ ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto, pelastusjohtaja Petteri Jokelainen, strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen ja henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen esittelivät asiaa aluevaltuustolle. Ryhmäpuheenjohtajat pitivät ryhmäpuheenvuoronsa. Aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ja nuorisovaltuusto edustaja Matilda Alanen pitivät puheenvuoronsa.

Keskustelun kuluessa tehtiin 20 muutosehdotusta. Puheenjohtaja esitti, että aluevaltuusto hyväksyy yksimielisesti seuraavat neljä (4) muutosesitystä:

Keskustan aluevaltuustoryhmän muutosesitys

s. 111, taulukko 64

Tasapainotustoimenpiteen ”Optimoidaan ensihoidon palvelutasopäätöstä ja sopeutetaan muita toimintamenoja” kuvaus ja tavoite muutetaan muotoon:
"Sopeutustarve toteutetaan
1) Uusilla toimintamalleilla ja valmiuden optimoimisella (dynaaminen valmiusjärjestelmä)
2) Ensihoidon johtamisjärjestelmän (sisältäen kenttäjohdon) arvioimisella ja optimoinnilla tavoitteena henkilötyövuosien määrän vähentäminen.
Asemapaikkojen tarkastelu on viimesijainen sopeutuskeino."

Aluevaltuutettu Mika Flöjt kannatti esitystä.

Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän muutosesitys 2

s. 109

"Selvitetään OAS päiväkirurgisen..." virkkeen jälkeen lisätään teksti:
"Selvitystyössä hyödynnetään myös OAS:n ja RAS:n ammattilaisten asiantuntemusta."

Sosialidemokraattien aluevaltuustoryhmä ja vihreä aluevaltuustoryhmä kannattivat esitystä.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän muutosesitys 1 (aluevaltuutettu Olli Kohonen)

Esitän, että talousarvion sivulle 39 tehdään seuraava loppuun lisäys:

Tytti-työvuorosuunnittelujärjestelmää ei laajenneta, ennen kuin voidaan luotettavasti todeta, että se tukee sekä toiminnan tarpeita että henkilöstön työhyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia. Mikäli järjestelmän arviointi ja henkilöstökyselyt edelleen osoittavat, että järjestelmä ei paranna työhyvinvointia ja työssäjaksamista, arvioidaan sen käyttöä uudelleen ja siirrytään vaihtoehtoisiin, toimivampiin työvuorosuunnitteluratkaisuihin.”

Samalla poistetaan toinen kappale sivulta 39, joka oli aluehallituksessa tullut lisäys.

Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä, vihreä aluevaltuustoryhmä ja sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä sekä aluevaltuutetut Kaisa Louet, Pekka Simonen, Saija Ylimäki ja Eija Pahkala kannattivat esitystä.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän muutosesitys 3 (aluevaltuutettu Outi Einistö)

s. 58, taulukko 17

Otsikko mittarit ja tavoitteiden seuranta: lisätään “Neuvola- ja kouluterveystarkastusten toteutuminen ajallaan (tavoite 100 %).”

Keskustan aluevaltuustoryhmä, vihreä aluevaltuustoryhmä, perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä sekä aluevaltuutetut Pekka Simonen, Anniina Koutonen, Saija Ylimäki ja Jouni Jussinniemi kannattivat esitystä.

Aluevaltuusto hyväksyi edellä todetut neljä (4) muutosesitystä yksimielisesti

 

Keskustelun kuluessa tehtiin lisäksi yhteensä yhdeksän (9) kannatettua muutosesitystä. Puheenjohtaja totesi, että niistä on äänestettävä ja esitti aluevaltuustolle, että äänestykset suoritetaan sähköisessä kokousjärjestelmässä. Aluevaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen äänestystavasta. Puheenjohtaja esitti aluevaltuustolle hyväksyttäväksi kunkin kannatetun muutosesityksen osalta äänestyksen tuloksista ilmenevän äänestysjärjestyksen, joka hyväksyttiin.

Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän muutosesitys 1

s. 88, taulukko 51

Strategisen tavoitteen "Kehitetään ja vahvistetaan perhehoitoa kaikissa ikäryhmissä" keskeisiin toimenpiteisiin lisätään teksti: "Pilotoidaan vahvasti tuettua perhehoitoa."

Vihreä, vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmät kannattivat esitystä. 

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän muutosesitys 2 (aluevaltuutettu Jouni Jussinniemi)

s. 60, taulukko 19 

75-vuotiaiden kotona asuvien osuuden tavoitteeksi asetetaan 94 %. 
(Tämä tarkoittaa toisaalla talousarviossa sitä, että yli 75-vuotiaiden ympärivuorokautisessa asumisessa peittävyys pysyisi nykyisessä (6 %). 

Aluevaltuutetut Teijo Liedes, Eija Pahkala ja Mika Flöjt kannattivat esitystä.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän muutosesitys 4 (aluevaltuutettu Tarja Ollanketo)

s. 59, taulukko 18

Työttömien terveystarkastusten tavoitteeksi muutetaan 12 %.

Vihreä aluevaltuustoryhmä sekä aluevaltuutetut Mikko Viitanen ja Jouni Jussinniemi kannattivat esitystä.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän muutosesitys 5 (aluevaltuutettu Mimmi Jakola)

s. 89, taulukko 52

Uudet toimenpiteet –kohtaan lisätään: “uuden lastensuojeluyksikön perustaminen, aloitus 10/2026 (säästö 0,1 milj. euroa) ja uuden mielenterveyskuntoutujien yksikön perustaminen, aloitus 10/2026 (säästö 0,05 miljoonaa euroa).”

Aluevaltuutetut Anniina Koutonen ja Jouni Jussinniemi kannattivat esitystä.

Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän muutosesitys 1

s.36 Henkilöstö

"Vuodelle 2026 Smartum 125euroa/henkilö. Virkitystilaisuuksiin, työnkehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen työyhteisöissä vuonna 2026 varataan 60euroa/henkilö."

Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän muutosesitys 2

sivulle 135: "Uutena tuottavuus- ja taloudellisuustoimenpiteenä toimielinpalveluihin valtuustoryhmien toimintatuki (ryhmäraha) poistetaan."

sivulle 142, taulukko 79: "Valtuustoryhmien toimintatuen leikkaaminen -> toimintatuki lakkaa -> säästö täysimääräisenä (viranhaltija vahvistaa luvun)" 

Aluevaltuutettu Tuula Ala-Ahon (sdp.) muutosesitys 6

s. 111, taulukko 64

sivu 110; esitän, ettei vuodeosastopaikkojen määrää voida enää nykyisestä vähentää, vaan ne täytyy säilyttää vähintään nykyisellään ja henkilöstömitoitus on turvattava hoitoisuuden mukaisesti. Perusteluina, ettei vuodeosastopaikkoja voida vähentää lisäämättä riskiä liian aikaisille kotiutuksille ja turvalliselle jatkohoidolle. Vuodeosastopaikkojen määrä täytyy säilyttää vähintään ennallaan ja henkilöstömitoitus on pidettävä vähintään ennallaan. Digitaaliset palvelut ovat tuoneet paljon lisätyötä myös vuodeosastoille, ja henkilöstön työaikaa menee näiden palveluiden käyttämiseen muun työn lisäksi.

Aluevaltuutettu Mika Flöjt kannatti esitystä.

Aluevaltuutettu Taru Lehtinen (sdp.) muutosesitys

Sivulta 109 poistetaan sivulause ”mutta talousarvio ei sisällä leikkaustoiminnan jatkamisen edellyttämää määrärahavarausta vuoden 2026 jälkimmäiselle vuosipuoliskolle.”

Sivulta 112 poistetaan sivulause ”mutta talousarvio ei sisällä leikkaustoiminnan jatkamisen edellyttämää määrärahavarausta vuoden 2026 jälkimmäiselle vuosipuoliskolle.” sekä siihen liittyvä euromääräinen vähennys −2,09 milj. euroa. Lisäksi päiväkirurgian osalta on Raahen aluesairaala huomioitava. 

Vastaavasti esitetään, että vastaava säästö toteutetaan konsernipalveluista pois lukien osaajayksikkö.

Muutos toteutetaan siis siten, että sairaalapalveluiden ja ensihoidon määrärahaa lisätään yhteensä +2,09 milj. euroa (olemassa olevan ensimmäisen vuosipuoliskon lisäksi lisätään vielä sama summa toisellekin puoliskolle, eli rahat varataan koko vuodelle 2026). Konsernipalveluiden määrärahaa vähennetään vastaavasti −2,09 milj. euroa.

Esitystä kannattivat perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä sekä aluevaltuutetut Joni Meriläinen, Anne Huotari, Aleksi Hintta, Jukka Tikanmäki, Jouni Jussinniemi, Kaisa Louet, Elina Hyttinen, Saija Ylimäki, Marjut Suviaro, Tapani Ervasti ja Liisa Lumijärvi, Markus Jaatinen, Mikko Korkeakoski, Kari Pentti, Mika Flöjt, Sanna Laine, Sinikka Parttimaa, Mauno Soronen.

Aluevaltuutettu Joni Meriläisen (sdp.) muutosesitys

Esitän, että talousarvion ikäihmisten palveluiden toimintaympäristön muutokset otsikon loppuun sivulle 97 lisätään teksti:

Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kriteerit ja myöntämisperusteet tuodaan poliittiseen keskusteluun aluevaltuustolle sekä päätöksentekoon Tulevaisuuslautakunnalle kevään 2026 aikana. Koko päätöksenteko prosessi avataan päättäjille, jotta voidaan tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä kriteeristön osalta.

Vihreä aluevaltuustoryhmä sekä aluevaltuutetut Inka Hokkanen, Taru Lehtinen, Mika Flöjt ja Tuula Ala-Aho kannattivat esitystä.

 

Seuraavat kuusi (6) muutosesitystä raukesivat kannattamattomina:

Aluevaltuutettu Tuula Ala-Ahon (sdp.) muutosesitys 1

s. 110, taulukko 63

Lisäisin sairaalapalveluiden tavoitteisiin tarvittavan lihavuushoidon resurssoinnin ennalta ehkäisevien toimien lisäksi ja siihen resurssien varmistamisen erikoissairaanhoitoon.

Aluevaltuutettu Tuula Ala-Ahon (sdp.) muutosesitys 2

s. 111, taulukko 64

Lisäisin tavoitteen tulevaisuudessa porrastaa asiakasmaksut tulojen mukaan maksuttomiin ja maksullisiin palveluihin ja maksullisissa palveluissa myös tulot huomioiden ja siihen resursoimisen.

Aluevaltuutettu Tuula Ala-Ahon (sdp.) muutosesitys 3

sivu 96; esitän, että kohta ’henkilöstön määrän sopeuttaminen’ poistetaan. Perusteluina se, ettei  ole realistista henkilöstöä enää vähentää tilanteessa, missä hoitoon pääsy ei toteudu lakisääteisesti ja palvelutarpeiden arvioinneissa on puutteita ja myös tarvittavissa palveluissa on valvovien viranomaisten toimesta todettu vakavia puutteita. Henkilöstöä pitäisi uskaltaa lisätä, jotta vältyttäisiin ongelmilta ja mahdollisilta viiveiden aiheuttamilta jälkivaikutuksilta ja -kustannuksilta. Riittävä henkilöstö varmistaa palveluita ja ennalta ehkäisee hoidon viiveitä ja niistä aiheutuvia lisäkustannuksia kuten uhkasakkoja ja vaativimpien palveluiden tarpeita.

Aluevaltuutettu Tuula Ala-Ahon (sdp.) muutosesitys 4

sivu 97; esitän, että tulevaisuudessa tavoitteena henkilöstömitoitus hoitoisuus huomioiden vähintään 0,65. Tämän avulla turvataan inhimillinen hoito, ikäihmisten mahdollisuus ulkoiluun ja muuhun virkistymiseen, parannetaan hoivayksiköiden mahdollisuuksia laadukkaaseen palliatiiviseen ja saattohoitoon, lisätään henkilöstön resursseja yhteistyöhön omaisten kanssa, turvataan potilasturvallisuutta ja vähennetään muun muassa tapaturmien määrää ja lääkityksen tarpeita (jotka osin johtuvat liian vähäisestä henkilöstömäärästä) ja varmistetaan henkilöstön työhyvinvointia. Lisäksi ympärivuorokautisen hoivan paikkamäärää tulee lisätä todelliset tarpeet huomioiden ja yhteisöllisen asumisen mahdollisuus turvata varautumalla tarvittavan henkilöstön ja muun palvelun kustannuksiin ennakoiden. Lisäksi turvataan kotisairaanhoidon ja kotisairaalan resurssit kaikkeen tarvittavaan hoitoon. Riittävä henkilöstö varmistaa inhimillisiä ja turvallisia palveluita ja ennalta ehkäisee tapaturmia ja turhien lääkitysten tarpeita ja niistä aiheutuvia ongelmia ja kustannuksia.

Aluevaltuutettu Tuula Ala-Ahon (sdp.) muutosesitys 5

sivu 109; esitän, että lisätään kohta, että myös jatkohoitoa odottavien palveluiden varmistamisen kaikilla erikoisaloilla suositusten mukaisiksi ja siten henkilöstötarpeiden huomioimisen todellisen tarpeen mukaisesti.

Aluevaltuutettu Tuula Ala-Ahon (sdp.) muutosesitys 7

sivu 113; esitän, että kuntoutuksen erilaisia muotoja tulee lisätä ja nimenomaan muita kuin digitaalisia kuntoutuspalveluja ja myös sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja lisätä myös omana toimintana. Vaativan kuntoutuksen ja kotiin vietävän kuntoutuksen resursseja tulee myös lisätä.

 

Äänestyksen tulokset:

Äänestys 1, kokoomuksen aluevaltuustoryhmän muutosesitys 1

JAA = aluehallituksen esitys
EI = kokoomuksen aluevaltuustoryhmän muutosesitys 1

JAA 39
EI 39
POISSA 1

Puheenjohtajan EI ääni ratkaisi äänestyksen. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän muutosesitys 1 voitti äänestyksen.

 

Äänestys 2, vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän muutosesitys 2  

JAA = aluehallituksen esitys
EI = vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän muutosesitys 2

JAA 61
EI 17
POISSA 1

Aluehallituksen esitys voitti äänestyksen.

 

Äänestys 3, vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän muutosesitys 4

JAA = aluehallituksen esitys
EI = vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän muutosesitys 4

JAA 55
EI 23
POISSA 1

Aluehallituksen esitys voitti äänestyksen.

 

Äänestys 4, vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän muutosesitys 5

JAA = aluehallituksen esitys
EI = vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän muutosesitys 5

JAA 61
EI 17
POISSA 1

Aluehallituksen esitys voitti äänestyksen.

 

Merk. aluevaltuutettu Elina Hyttinen ilmoitti olevansa esteellinen (laki hyvinvointialueesta 102.1 §) äänestyksessä 5 ja poistui kokoustilasta tämän äänestyksen ajaksi.

Äänestys 5, perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän muutosesitys 1

JAA = aluehallituksen esitys
EI = perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän muutosesitys 1

JAA 69
EI 8
POISSA 2

 Aluehallituksen esitys voitti äänestyksen.

 

Äänestys 6, perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän muutosesitys 2

JAA = aluehallituksen esitys
EI = perussuomalaisten aluevaltuuston muutosesitys 2

JAA 68
EI 10
POISSA 1

Aluehallituksen esitys voitti äänestyksen.

 

Äänestys 7, aluevaltuutettu Tuula Ala-Ahon muutosesitys 6

JAA = aluehallituksen esitys
EI = Tuula Ala-Ahon muutosesitys 6

JAA 72
EI  5
POISSA 1
TYHJÄ 1

Aluehallituksen esitys voitti äänestyksen.

 

Äänestys 8, aluevaltuutettu Taru Lehtinen (sdp.) muutosesitys

JAA = aluehallituksen esitys
EI = Taru Lehtisen muutosesitys

JAA 31
EI 46
POISSA 1
TYHJÄ 1

Taru Lehtisen muutosesitys voitti äänestyksen.

 

Äänestys 9, aluevaltuutettu Joni Meriläisen muutosesitys

JAA = aluehallituksen esitys
EI = Joni Meriläinen muutosesitys

JAA 38
EI 39
POISSA 1
TYHJÄ 1

Joni Meriläisen muutosesitys voitti äänestyksen.
 

Aluevaltuusto hyväksyi aluehallituksen ehdotuksen seuraavilla muutoksilla:
​​
- Sivun 111 taulukon 64 tasapainotustoimenpiteen ”Optimoidaan ensihoidon palvelutasopäätöstä ja sopeutetaan muita toimintamenoja” kuvaus ja tavoite muutettiin muotoon:
"Sopeutustarve toteutetaan 1) Uusilla toimintamalleilla ja valmiuden optimoimisella (dynaaminen valmiusjärjestelmä) 2) Ensihoidon johtamisjärjestelmän (sisältäen kenttäjohdon) arvioimisella ja optimoinnilla tavoitteena henkilötyövuosien määrän vähentäminen. Asemapaikkojen tarkastelu on viimesijainen sopeutuskeino."

- Sivulla 109 olevan "Selvitetään OAS päiväkirurgisen..." virkkeen jälkeen lisättiin teksti: "Selvitystyössä hyödynnetään myös OAS:n ja RAS:n ammattilaisten asiantuntemusta."

- Sivun 39 loppuun tehtiin seuraava lisäys: ”Tytti-​työvuorosuunnittelujärjestelmää ei laajenneta,​ ennen kuin voidaan luotettavasti todeta,​ että se tukee sekä toiminnan tarpeita että henkilöstön työhyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia. Mikäli järjestelmän arviointi ja henkilöstökyselyt edelleen osoittavat,​ että järjestelmä ei paranna työhyvinvointia ja työssäjaksamista,​ arvioidaan sen käyttöä uudelleen ja siirrytään vaihtoehtoisiin,​ toimivampiin työvuorosuunnitteluratkaisuihin.”. Lisäksi poistettiin esityksestä toinen kappale sivulta 39.

- Sivun 58 taulukon 17 otsikkoon mittarit ja tavoitteiden seuranta lisättiin “Neuvola-​ ja kouluterveystarkastusten toteutuminen ajallaan (tavoite 100 %).”

- Sivun 88 taulukkoon 51 Strategisen tavoitteen "Kehitetään ja vahvistetaan perhehoitoa kaikissa ikäryhmissä" keskeisiin toimenpiteisiin lisättiin teksti: "Pilotoidaan vahvasti tuettua perhehoitoa."

- Sivulta 109 poistettiin sivulause ”mutta talousarvio ei sisällä leikkaustoiminnan jatkamisen edellyttämää määrärahavarausta vuoden 2026 jälkimmäiselle vuosipuoliskolle.”

- Sivulta 112 poistettiin sivulause ”mutta talousarvio ei sisällä leikkaustoiminnan jatkamisen edellyttämää määrärahavarausta vuoden 2026 jälkimmäiselle vuosipuoliskolle.” sekä siihen liittyvä euromääräinen vähennys −2,​09 milj. euroa. Lisäksi päiväkirurgian osalta on Raahen aluesairaala huomioitava. Vastaava säästö toteutetaan konsernipalveluista pois lukien osaajayksikkö. Muutos toteutetaan siis siten,​ että sairaalapalveluiden ja ensihoidon määrärahaa lisätään yhteensä +2,​09 milj. euroa (olemassa olevan ensimmäisen vuosipuoliskon lisäksi lisätään vielä sama summa toisellekin puoliskolle,​ eli rahat varataan koko vuodelle 2026). Konsernipalveluiden määrärahaa vähennetään vastaavasti −2,​09 milj. euroa.

- Sivulle 97 otsikon ”Talousarvion ikäihmisten palveluiden toimintaympäristön muutokset” loppuun lisättiin teksti: ”Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kriteerit ja myöntämisperusteet tuodaan poliittiseen keskusteluun aluevaltuustolle sekä päätöksentekoon Tulevaisuuslautakunnalle kevään 2026 aikana. Koko päätöksenteko prosessi avataan päättäjille,​ jotta voidaan tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä kriteeristön osalta.”

 

Kokouksessa jätettiin lisäksi kaksi toimenpidealoitetta:

1) Aluevaltuutettu Maire Mäki

Toimenpidealoitteeni koskee nuorille suunnattujen sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden kehittämistä. Ehdotan, että osana tätä kokonaisuutta toteutetaan kattava selvitys ohjaamotoiminnan kehittämisestä, vaikuttavuudesta ja toimintojen vakiinnuttamisesta. Selvityksen tulokset esitetään aluehallituksen arvioitavaksi vuoden 2026 alkupuolella.

Aluevaltuutettu Miia Immonen kannatti toimenpidealoitetta.     

                                                                                                           

2) Aluevaltuutettu Annemari Eskola

Esitän, että Pohteella käynnistetään valmistelu, jonka tavoitteena on varmistaa, että kehitysvammaisten henkilöiden mahdollinen ohjautuminen yhteisölliseen asumiseen toteutetaan turvallisesti ja yksilöllinen tuen tarve huomioiden.

Valmistelussa tulee erityisesti varmistaa, että:

  • asumisen tuen tarve arvioidaan ennen palvelupäätöstä perusteellisesti ja moniammatillisesti
  • arviointiin sisällytetään asiakkaan tilanteeseen suhteutettu riittävän pitkä asumisharjoittelujakso
  • yhteisöllisen asumisen tunnistetut haasteet ja riskit huomioidaan valmistelussa
  • asumisratkaisut turvaavat asiakkaan arjen sujuvuuden, turvallisuuden ja yksilöllisen tuen toteutumisen
  • muutosten vaikutuksia seurataan ja arvioidaan järjestelmällisesti palvelujen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi:
    Pohde laatii selkeän ja säännöllisesti päivitettävän seurantaraportin yhteisöllisen asumisen lisäämisen vaikutuksista vammaispalvelujen asiakkaille. Seurannan tulee sisältää ainakin:
    1. asiakkaiden toimintakykyyn, osallisuuteen, toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyvät vaikutukset
    2. palvelujen riittävyys, yksilöllisen tuen toteutuminen ja turvallisuuteen liittyvät havainnot
    3. henkilöstöresurssien riittävyys sekä tuen saatavuus eri vuorokaudenaikoina
    4. taloudelliset vaikutukset sekä mahdolliset muutokset raskaampien palvelujen tarpeessa.
    Raportti tuodaan aluevaltuustolle tiedoksi vähintään vuosittain.

Aluevaltuutettu Miia Immonen kannatti toimenpidealoitetta.

Puheenjohtaja esitti, että aluevaltuusto hyväksyy molemmat toimenpidealoitteet yksimielisesti. Aluevaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen.

 

Merk. kokouksessa pidettiin lounastauko klo 11.37-12.30.
Merk. kokouksessa pidettiin kahvitauko 15.05-15.37.
Merk. aluevaltuutettu Anni-Inkeri Törmänen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 14.07, tilalle saapui varavaltuutettu Anna-Kaisa Lepistö klo 14.08.
aluevaltuutettu Mikko Merihaara poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 14.30, tilalle saapui varavaltuutettu Tiina Gallén klo 14.33.
aluevaltuutettu Jani Törmi poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 14.35, tilalle saapui varavaltuutettu Urho Haho 15.01.
aluevaltuutettu Jarmo Husso poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 14.44, tilalle saapui varavaltuutettu Hanna Saari klo 14:40.
aluevaltuutettu Lauri Nikula poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 14.50, tilalle saapui varavaltuutettu Ira Toppinen klo 14.55.
aluevaltuutettu Jouni Jussinniemi poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 14.54, tilalle saapui varavaltuutettu Heli-Hannele Haapaniemi klo 14.55.
aluevaltuutettu Rami Rauhala poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 15.00, tilalle saapui varavaltuutettu Jari-Jukka Jokela klo 15.00.
aluevaltuutettu Susanna Kisner poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 15.05, tilalle saapui varavaltuutettu Suvi Puhto klo 15.35.
aluevaltuutettu Anneli Näppä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 15.05, tilalle saapui varavaltuutettu Vuokko Kangas klo 15.49.
aluevaltuutettu Sanna Valaja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 16.09, tilalle saapui varavaltuutettu Satu Rimpeläinen klo 16.11.
aluevaltuutettu Olli Heikkilä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 16.18, tilalle saapui varavaltuutettu Elias Tornberg klo 16.19.
aluevaltuutetut Harri Minkkinen ja Joni Meriläinen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelun aikana klo 16.40.

 


Muutoksenhaku

Päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella.
 

Valitusoikeus
Aluevalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä hyvinvointialueen jäsen.

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen.

Valitusaika
Aluevalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa sähköpostilla, postitse tai viemällä asiakirjat henkilökohtaisesti tai asiamiestä tai lähettiä käyttäen. 

Asiakirjojen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Postin käyttämisessä on muistettava, että asiakirjan tulee olla perillä valitusviranomaisessa viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Asiakirjan sähköisessä toimittamisessa on huomioitava, että asiakirja on lähetettävä valitusviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä ennen määräajan päättymistä. 

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Hyvinvointialueen jäsenen sekä hyvinvointialueiden yhteistoimintaan osallisen hyvinvointialueen ja sen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
 
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
- päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.
 
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle ensisijaisesti Hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Palvelun käyttö vaatii vahvan tunnistautumisen.

Muut yhteystiedot:
- postiosoite: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, PL 189, 90101 Oulu
- käyntiosoite: Torikatu 34-40, 90100 Oulu
- sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
- puhelinnumero: 029 56 42800
- faksinumero: 029 56 42841

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden aukioloaika löytyy verkosta osoitteesta: https://oikeus.fi/hallintooikeudet/pohjois-suomenhallinto-oikeus/fi/index.html


Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen,
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Tuomioistuinmaksulaki löytyy verkosta osoitteesta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455

Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy tuomioistuinlaitoksen sivuilta: https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/maksut/oikeudenkayntimaksuthallinto-oikeudessa.html