Perustelut
Valmistelijat: toimialuejohtaja Mervi Koski (p. 044 703 4018), toimialuejohtaja Päivi Lauri (p. 044 737 8413), tekninen johtaja Ollipekka Huotari (p. 050 322 7287), lakiasiainpäällikkö Tiina Kalliokulju (p. 050 448 1461)
Päätös, johon on vaadittu oikaisua
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus 1.9.2026 § 433 (Pohteen sitoutuminen hybridiasumisen asuinkerrostalohankkeen toteuttamiseen Nivalassa)
Oikaisuvaatimusoikeus
Hyvinvointialueen jäsen Reisjärven kunta on 14.9.2026 vaatinut oikaisua edellä mainittuun päätökseen. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa.
Oikaisuvaatimus ja sen perustelut
Reisjärven kunta on vaatinut, että aluehallitus kumoaa päätöksen 1.9.2026 § 433 ja muuttaa päätöstä siten, että Mäntykodin asukkaiden oikeudet ja palvelut turvataan Reisjärvellä. Lisäksi kunta on vaatinut, että ryhmäkoti Mäntykodin asukkaiden lakisääteisiä ja vammaispalvelulain mukaisia asumispalveluita ei suunnitella kuuluvaksi Nivalaan suunniteltuun uudiskohteeseen.
Reisjärven kunta on edelleen vaatinut, että päätöksen täytäntöönpano keskeytetään Mäntykodin asukkaiden siirron osalta, kunnes oikaisuvaatimus on käsitelty ja asukkaiden todelliset yksilölliset palvelutarpeet sekä perusoikeudet on turvattu lainmukaisesti.
Perusteluina Reisjärven kunta on vedonnut mm.
- asukkaiden oikeuteen valita asuinpaikkansa, yksityiselämää koskevaan oikeuteen ja itsemääräämisoikeuteen
- selvitys- ja kuulemisvelvollisuuden laiminlyöntiin
- palvelujen jatkuvuuden turvaamiseen
- massaratkaisun soveltumattomuuteen erityisryhmälle.
Oikaisuvaatimuksen perustelut ilmenevät kokonaisuudessaan liitteenä olevassa oikaisuvaatimuksessa.
Päätösehdotuksen perustelut
Hybridikerrostalohankkeen tausta ja tarkoitus
Aluehallitus on 1.9.2026 (§ 433) päättänyt hyväksyä Pohteen sitoutumisen Pohteen ja Kiinteistö Oy Kestin hybridikerrostalohankkeeseen esisopimuksen ja vuokrasopimusten mukaisesti edellyttäen, että sosiaali- ja terveysministeriö antaa hyväksynnän vuoden 2026 investointisuunnitelmalle. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa vammaispalveluiden ja ikäihmisten tarpeisiin kahdesta rakennusosasta muodostuva uudiskerrostalo Nivalan kaupungin keskustaan. Toinen rakennusosa on tarkoitettu vammaispalveluiden ympärivuorokautisen asumisen tarpeisiin ja toinen rakennus ikäihmisten ja vammaisten yhteisölliseen asumiseen.
Toisin kuin Reisjärven kunta on katsonut, oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä ei ole ollut kysymys Mäntykodin asiakkaiden palveluista ja heidän oikeuksistaan. Sitoutumalla hybridikerrostalon rakennuttamiseen ei ole päätetty Mäntykodin asukkaiden siirtämisestä toiseen yksikköön tai toisen kunnan alueelle. Kysymys ei myöskään ole uusien tilojen toteuttamisesta ainoastaan Mäntykodin asukkaille, vaan Pohteen strategisten linjausten edellyttämästä asumispalvelujen järjestämistä koskevasta toimenpiteestä.
Hankkeeseen sitoutuminen perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa (sote-järjestämissuunnitelma) päivittäneen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman 2024-2026 linjauksiin. Järjestämissuunnitelma vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 11 §:ssä määriteltyä palvelustrategiaa ja ohjaa lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Pohteen ensimmäinen järjestämissuunnitelma laadittiin vuosille 2023-2025 ja sitä täydennettiin tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmalla (aluevaltuusto 20.11.2023 § 187). Järjestämissuunnitelma vuosille 2027-2030 on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja tulossa aluevaltuuston päätettäväksi marraskuussa 2026.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman tavoitteisiin on sisältynyt muun muassa tehostetun palveluasumisen osuuden vähentäminen 10 prosentilla kaikista asumispalveluista. Vammaispalvelujen toimialueen tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman sivuilla 29 ja 30. Ikäihmisten palvelujen tavoitteiksi on asetettu muun muassa yhteisöllisen asumisen lisäämistä ympärivuorokautisen hoidon sijaan (s. 22). Toimenpiteenä on linjattu muun muassa yhteisöllisen asumisen toteuttaminen yhteistyössä kuntien ja rakennuttajien kanssa. Ikäihmisten palvelujen toimialueen tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu ohjelman sivuilla 22-24.
Pohde tarvitsee alueelleen lisää tiloja sekä ympärivuorokautista että yhteisöllistä asumista varten. Hankkeen A-rakennukseen suunnitellut 20 asuntoa on tarkoitettu ympärivuorokautiseen vammaispalvelun asumiseen ja B-rakennukseen on suunniteltu 15 vammaisten ja 15 ikäihmisten yhteisölliseen asumiseen tarkoitettua asuntoa. Nivalan rakennushankkeen lisäksi Pohteen eteläisen alueen vammaispalveluissa on lähitulevaisuudessa tarvetta sekä ympärivuorokautisen että yhteisöllisen asumisen lisäämiseen. Nivalan rakennushankkeella pystytään vastaamaan vain osaan tarpeeseen.
Pohteen strategiassa tavoitteena on nostaa ikäihmisten yhteisöllisen asumisen peittävyys 2 prosenttiin 75 vuotta täyttäneestä väestöstä vuoteen 2030 mennessä (s. 5). Sote-järjestämissuunnitelmassa ja tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa linjataan, että palvelurakennetta kevennetään siirtämällä painopistettä ympärivuorokautisesta palveluasumisesta yhteisölliseen asumiseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Nivalan suunniteltu oman tuotannon ikäihmisten yhteisöllisen asumisen 15 paikkainen yksikkö tukee yhteisöllisen asumisen tavoitteen saavuttamista ja Pohde voi tarjota alueen ikääntyvälle väestölle kevyempiä asumisen ja palveluiden vaihtoehtoja. Ikäihmisille suunnattuja yhteisöllisen asumisen paikkoja on tällä hetkellä eteläisellä alueella 45 paikkaa ja vuoteen 2030 on tarpeen kasvattaa paikkamäärä 89 paikkaan.
Aluehallituksen päätös 1.9.2026 hankkeeseen sitoutumisesta on siis sote-järjestämislain mukaiseen palvelustrategiaan (sote-järjestämissuunnitelma/tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma) perustuva päätös. Aluevaltuuston päättämät strategiset linjaukset toimeenpannaan toimivaltaisten viranomaisten päätöksillä. Mäntykoti-vastuuyksikön mahdollisesta sijainnin muuttamisesta tehdään myöhemmin erillinen päätös. Aluehallitus ei ole päättänyt, minkä olemassa olevien Pohteen toimintayksikköjen toimintoja hankkeen rakennuksiin tullaan sijoittamaan. Tähän nähden Reisjärven kunnan oikaisuvaatimus on ennenaikainen.
Selvitys- ja kuulemisvelvollisuutta ei ole laiminlyöty
Reisjärven kunta on katsonut, että Pohde ei ole tehnyt Nivalan hankkeesta päätöstä tehdessään yksilöllistä tai asianmukaista lapsi- ja vammaisvaikutusten arviointia Mäntykodin asukkaiden osalta eikä ole kuullut asiassa Mäntykodin asiakkaita, heidän edunvalvojiaan ja omaisiaan tai varannut heille tilaisuutta osallistua ennen sitoutumispäätöksen tekemistä.
Päätöksellä rakennushankkeeseen sitoutumisesta ei ole päätetty Mäntykodin asukkaiden siirtämisestä toiseen yksikköön tai toisen kunnan alueelle. Kuten edellä on todettu, hankkeella toteutetaan Pohteen aluevaltuuston asettamia strategisia tavoitteita eikä kysymys ole ainoastaan Mäntykodin asukkaille suunnitelluista tiloista. Kysymys ei myöskään ole sellaisesta yksilöön kohdistuvasta päätöksestä, josta Mäntykodin asiakkaita, heidän edunvalvojiaan tai omaisiaan olisi tullut erikseen kuulla. Mäntykoti-vastuuyksikön sijainnin muuttamisesta tehdään erikseen päätös, joten väite kuulemisvelvollisuuden laiminlyönnistä on perusteeton.
Muut kunnan vaatimusten perusteet
Reisjärven kunta on väittänyt, että palvelujen jatkuvuus vaarantuu ja katsonut päätöksen keskittävän vammaispalvelut seudullisesti Nivalaan sekä rikkovan periaatetta lähipalveluiden turvaamisesta hyvinvointialueen kaikissa osissa.
Rakennuttamishankkeeseen sitoutuminen ei tarkoita asiakkaiden palvelujen muuttumista. Tarvittavat palvelut määritellään asiakaskohtaisesti palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Hyvinvointialue voi tarvittaessa muuttaa palvelujen järjestämisen sijaintia.
Lähipalveluperiaatteella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamista yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 4 §). Saman lainkohdan mukaan palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä. Palvelustrategiassa asetetaan tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus (sote-järjestämislaki 11.2 §).
Kerrostalohankkeen sijoittaminen Nivalaan perustuu nykyisten tilojen kuntoon, arvioituihin tulevaisuuden asiakastarpeisiin, henkilöstön saatavuuteen ja kaupungin palveluihin. Tarvekartoituksen perusteella Nivalan alueella sijaitseville asumispalveluille on pitkällä aikavälillä tarvetta. Alueella on myös hyvä henkilöstön saatavuus ja asiakkaiden elämää tukevia muita palveluja. Vammaispalveluilla lisätilojen tarvetta ei ole samalla tavalla esimerkiksi Haapajärvellä, Pyhäjärvellä ja Sievissä. Haapajärvellä, Nivalassa ja Pyhäjärvellä on yksityisten palveluntuottajien yksiköitä. Haapavedellä, Oulaisissa, Sievissä ja Ylivieskassa on Pohteen omia yksiköitä. Ikäihmisten yhteisöllisen asumisen osalta eteläisellä alueella on Pohteen omassa ja yksityisessä toiminnassa paikkoja Oulaisissa, Ylivieskassa, Sievissä, Pyhäjärvellä ja Kärsämäellä. Sijoittuminen tältä osin Nivalaan on tulevan asiakastarpeen näkökulmasta perusteltua
Pohde katsoo, että Reisjärven kunnan oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta aluehallituksen päätöksen muuttamiseen.
Vaatimus päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä
Hyvinvointialuelain 148 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai viranhaltija taikka valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.
Edellä mainitun lainkohdan perustelujen (HE 241/2020 vp, s. 647) mukaan käytännön tilanteissa täytäntöönpanoon saattaisi olla mahdollista ryhtyä esimerkiksi silloin, jos täytäntöönpanon peruuttamisesta ei valituksen menestyessä arvioitaisi aiheutuvan kovin suurta vahinkoa. Lisäksi täytäntöönpanoon voisi olla mahdollista ryhtyä silloin, jos erittäin painavat syyt vaatisivat täytäntöönpanoa.
Täytäntöönpanoon ryhtyminen edellyttää etujen ja haittojen vertailua. Jos vertailun perusteella täytäntöönpanon edut katsotaan selvästi haittoja suuremmiksi, täytäntöönpanoon voi ryhtyä. Asiassa on arvioitava, merkitseekö aluehallituksen päätöksen välitön täytäntöönpano kunnan esittämät oikaisuvaatimusperusteet huomioon ottaen oikaisuvaatimuksen ja mahdollisen valituksen käymistä hyödyttömäksi.
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä on kysymys Pohteen sitoutumisesta rakennushankkeeseen, jonka tarkoituksena on lisätä Pohteen järjestämisvastuulle kuuluvien asumispalvelujen tuottamiselle välttämättömiä tiloja. Päätöksen täytäntöönpano tarkoittaa hankkeen esisopimuksen ja vuokrasopimusten allekirjoittamista, niissä oleviin velvoitteisiin sitoutumista ja hankkeen toteutuksen käynnistämistä. Edellytyksiä rakentamisen käynnistämiseen ei ole ennen kuin edellä mainitut sopimukset on allekirjoitettu.
Kunta on perustellut vaatimuksiaan päätöksen kumoamisesta ja muuttamisesta sekä päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä lähes yksinomaan Mäntykodin asukkaiden oikeuksiin ja palvelujen turvaamiseen liittyvillä perusteilla. Asiassa ei kuitenkaan ole kysymys Mäntykodin asiakkaiden oikeusturvasta, vaan lakisääteisten palvelujen järjestämisen kannalta olennaisen ja välttämättömän tilaratkaisun toteuttamisesta. Oikaisuvaatimuksen perusteet ovat ristiriidassa oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen luonteen ja merkityksen kanssa. Näin ollen kunnan esittämille perusteille ei voida antaa kovin suurta painoarvoa päätöksen täytäntöönpanokelpoisuutta arvioitaessa.
Täytäntöönpanoa ilman lainvoimaa puoltavat seuraavat seikat:
1. Hankkeessa ei ole kysymys uusien tilojen tarpeen toteuttamisesta ainoastaan Mäntykodin palvelujen osalta. Päätöksen täytäntöönpanon viivästyminen vaarantaisi koko hankkeen toteutumisen ja siten Pohteen strategisten tavoitteiden ja niille määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamisen. Hankkeen toteutumisella on laajempi merkitys vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten asumispalvelujen järjestämisessä Pohteen eteläisellä alueella.
2. Hanke on osa Nivalan kaupungin Meijerinrannan palvelukorttelikokonaisuutta. Nivalan kaupungin 100 %:sti omistama Kiinteistö Oy Kesti hankkeen rakennuttajana on saanut alueelle toteutettavaan rakennuskokonaisuuden A-rakennukseen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (VARKE, entinen ARA) myönteisen päätöksen investointiavustuksesta ja korkotukilainasta. VARKE:n myönteisen päätöksen saaminen on ollut A-talon ja koko rakennushankkeen toteuttamisen ehdoton edellytys. Pohteen sitoutumispäätöksen täytäntöönpano on Pohteen ja kaupungin hankkeen toteuttamisen käynnistämisen edellytys. Päätöksen täytäntöönpanon viivästymisellä voi olla merkittävä vaikutus myös koko palvelukorttelikokonaisuuden rakentamishankkeeseen ja vaarantaa em. avustuksen.
3. Päätös perustuu hyväksyttyyn tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan, joka on toiminut myös valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden ehtona vuodelle 2024. Ohjelman toimenpiteillä on tavoiteltu kustannustason pysyvää tasapainottamista. Ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä Pohteen kustannuskehitykselle asetettujen talousarviotavoitteiden saavuttamiseksi.
Pohteen ja Kiinteistö Oy Kestin välisen esisopimuksen luonnoksen mukaan esisopimuksella vahvistetaan rakennuskohtaiset vuokrauksen keskeiset ehdot, vuokrauksen keskeiset periaatteet sekä rakentamisen käynnistämisen edellytykset. Lopulliset vuokrasopimukset allekirjoitetaan kohteiden valmistuessa ennen varsinaisen vuokrakauden alkua. Kohteiden tavoiteltu valmistumisaika on 31.8.2027 (A-talo) ja 30.11.2027 (B-talo). Esisopimuksen luonnoksen mukaan kumpikin sopimusosapuoli vastaa lähtökohtaisesti omista kustannuksistaan, mikäli esisopimus raukeaa. Jos esisopimus raukeaa yksin Pohteesta johtuvasta syystä ja kiinteistöosakeyhtiölle on syntynyt hankkeen toteuttamisesta kustannuksia, Pohde on velvollinen korvaamaan tällaiset kohtuulliset sopimuksen päättämisestä aiheutuvat kustannukset.
Pohde pitää hyvin epätodennäköisenä, että Reisjärven kunnan mahdollinen aluevalitus nyt esitetyillä perusteilla voisi johtaa hankkeeseen sitoutumispäätöksen kumoutumiseen. Tähän nähden esisopimuksen sopimusvelvoitteisiin sitoutuminen on perusteltua siitä huolimatta, että kunta jatkaisi muutoksenhakuaan.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia konkreettisia perusteita, joiden nojalla päätöksen täytäntöönpano olisi syytä kieltää. Pohde katsoo, että kokonaisuutena arvioiden täytäntöönpanon edut ovat arvioituja haittoja suuremmat, jonka perusteella täytäntöönpanoon ilman päätöksen lainvoimaa on perusteltua ryhtyä. Kunnan vaatimus täytäntöönpanon keskeyttämisestä on näin ollen hylättävä.
Valmistelijan ehdotus
Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja (p. 050 564 6947):
Aluehallitus päättää
1. hylätä oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan. Aluehallituksen päätöstä 1.9.2026 § 433 ei muuteta.
2. hylätä Reisjärven kunnan vaatimuksen aluehallituksen päätöksen 1.9.2026 § 433 täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Päätös laitetaan täytäntöön sitten kun sosiaali- ja terveysministeriö on antanut hyväksynnän Pohteen vuoden 2026 investointisuunnitelmalle.