Perustelut
Valmistelijat
Vammaispalveluiden toimialuejohtaja Päivi Lauri p. 044 737 8413, hankinta- ja valvontajohtaja Arja Heikkinen p. 044 703 4034, hankintapäällikkö Miia Kekarainen p. 040 716 0853, asiantuntija Sanna Tölli p. 050 473 6051.
Käsiteltävä asia
Järjestämislain (612/2021, 4 §) mukaan hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti.
Vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen soveltamisohjeet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on hyväksytty tulevaisuuslautakunta 18.10.2023 § 102.
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) on tullut voimaan 1.1.2025, jonka vuoksi liikkumisen tuen myöntämisen perusteet tulee päivittää vastaamaan vammaispalvelulain 28 - 31 § sisältöä. Vammaispalvelulaki määrittää kenellä on oikeus saada liikkumisen tukea, mitkä ovat palvelun toteuttamistavat sekä mikä on liikkumisen tuen määrä ja laajuus.
Myöntämisen perusteet ehdotetaan tulevan voimaan 1.11.2025 alkaen.
Valmistelu
Vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen myöntämisen perusteita on valmisteltu yhteistyössä vammaispalvelut, ikäihmisten palvelut sekä perhe- ja sosiaalipalvelut ja Oys psykiatria toimialueiden kanssa.
Myöntämisen perusteet on toimitettu vammaisneuvostolle. Vammaisneuvoston työvaliokunta on antanut kirjallisen lausunnon myöntämisen perusteista 26.6.2025. Työvaliokunnan lausunto on huomioitu myöntämisen perusteiden laadinnassa.
Myöntämisen perusteiden keskeinen sisältö
Vammaispalvelulain 2 § sovelletaan erityispalveluiden järjestämiseen niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.
Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä. Asiakkaan edusta säädetään sosiaalihuoltolain 4 ja 5 §:ssä.
Vammaispalvelulakia sovelletaan lain 2 §:ssä määriteltyyn vammaiseen henkilöön. Tämä tarkoittaa, että oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on henkilöllä, joka täyttää kaikki vammaisen henkilön määritelmässä mainitut edellytykset. Vammaispalvelulaissa on lisäksi säädetty kunkin palvelun osalta palvelukohtaisista myöntämisedellytyksistä, jotka vammaisen henkilön on myös täytettävä ollakseen oikeutettu kyseiseen palveluun.
Vammaispalvelulain (675/2023) 28 §:n mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa kohtuullinen liikkumisen tuki, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Liikkumisen tuki järjestetään työ- ja opiskelumatkoihin sekä työllistymistä tukevan toiminnan, työtoiminnan ja muun tavanomaisen elämän matkoihin. Liikkumisen tukea on lisäksi järjestettävä tarvittaessa valmennuksen, erityisen osallisuuden tuen, tuetun päätöksenteon, vaativan moniammatillisen tuen ja lyhytaikaisen huolenpidon matkoihin.
Liikkumisen tuen palvelua haetaan sähköisellä/kirjallisella hakemuksella tai suullisesti yhteydenoton yhteydessä. Hakemukseen liitteeksi tulee toimittaa riittävä terveydenhuollon ammattihenkilön (lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi) antama selvitys tai lääkärintodistus.
Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja jonkin muun lain nojalla. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä arvioidaan henkilön kyky ja tosiallinen mahdollisuus käyttää itsenäisesti julkista joukkoliikennettä. Arvioinnissa voidaan käyttää avuksi koematkoja tai muuta yksilölliseen arviointiin soveltuvaa tapaa. Palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan kustannusten kohtuullisuus.
Liikkumisen tuen toteuttamistavat
Vammaisen henkilön liikkumisen tuki voidaan toteuttaa
- kuljetuspalveluna
- henkilökohtaisen avun avulla
- saattajan avulla
- antamalla taloudellisena tukena henkilön käyttöön auto tai muu hänelle soveltuva kulkuneuvo
- myöntämällä auton tai muun kulkuneuvon hankintaan taloudellista tukea.
Vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus liikkumisen tuen palveluun, jos hän täyttää laissa mainitut edellytykset. Vammaisella henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta tiettyyn liikkumisen tuen toteuttamistapaan.
Jos asiakas ei kykene käyttämään julkista liikennettä itsenäisesti, oikeus saattajan apuun tai tukeen tulee toteutua siten, että asiakas tosiasiallisesti pystyy käyttämään hänelle myönnettyjä liikkumisen tuen matkoja. Saattajan tuella tarkoitetaan asiakkaan avustamista välittömästi ennen matkaa, matkan aikana ja välittömästi matkan jälkeen. Saattaja voidaan myöntää erillisenä liikkumisen tuen palveluna, jolloin saattaja tukee asiakasta julkisen liikenteen ja palveluliikenteen käytössä.
Henkilökohtainen apu liikkumisen tuen järjestämistapana edellyttää, että vammaisella henkilöllä on oikeus vammaispalvelulain 9 §:n mukaiseen henkilökohtaiseen apuun. Järjestettäessä liikkumisen tuki henkilökohtaisena apuna, huomioidaan liikkumiseen käytettävä aika henkilökohtaisen avun tuntimäärässä.
Pohde voi antaa taloudellisena tukena vammaisen henkilön omaan käyttöön auton tai muun kulkuneuvon, joita ei ole mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena. Edellytyksenä on, että vammaisen henkilön liikkumisen tuen tarve on runsasta ja/tai matkat ovat pitkiä. Runsas liikkumisen tuen tarve voi johtua esimerkiksi työssä käymisestä tai opiskelusta. Jos vammaiselle henkilölle on myönnetty liikkumisen tukena oikeus käyttää autoa, hänellä on myös mahdollisuus hakea muuta liikkumisen tukea sellaisiin äkillisiin ja ennakoimattomiin tarkoituksiin, joissa autoa ei voi käyttää. Vammaisen henkilöin käyttöön annettava auto tai muu kulkuneuvo on yleensä leasing-sopimuksella hankittu. Tämä järjestämistapa otetaan käyttöön, kun asiaan liittyvä hankinta ja siihen liittyvät sopimukset ovat tehty.
Myöntämällä auton tai muun kulkuneuvon hankintaan taloudellinen tuki toteuttamistapana on erilliset myöntämisen perusteet. Jos autoon myönnetään taloudellista tukea, tehdään asiakkaalle päätös liikkumisen tuen toteuttamisesta myöntämällä taloudellista tukea sekä taloudellisen tuen päätös.
Esteettömän ajoneuvon käyttöoikeus voidaan myöntää asiakkaalle, joka ei kykene vammansa vuoksi käyttämään tavallista taksia. Asiakkaalla tulee olla käytössä joko sähköpyörätuoli, sähkömopo tai manuaalipyörätuoli, joka ei ole kokoontaitettava.
Vakiotaksioikeus voidaan myöntää hakemuksen perusteella, jos vakiotaksin käyttö on asiakkaan vamman tai sairauden vuoksi välttämätöntä eikä asiakas muutoin voi tosiasiallisesti käyttää liikkumisen tuen palvelua.
Harkinnan mukaan jollekin asiakasryhmälle voidaan myöntää oikeus käyttää yhteiskuljetusta. Yhteiskuljetusta voidaan käyttää muun tavanomaisen elämän matkoissa, joiden katsotaan tukevan asiakkaiden sosiaalista elämää ja kuntoutumista. Oikeus yhteiskuljetukseen myönnetään yleensä samasta osoitteesta lähteville ja samaan osoitteeseen meneville matkoille.
Liikkumisen tuen määrä ja laajuus
Vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen laajuutta arvioitaessa huomioidaan liikkumisen tuen kohtuullisuus, vammaisen henkilön liikkumisen tuen tarve sekä kustannukset.
Muun tavanomaisen elämän matkoihin myönnetään vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, ellei vammainen henkilö hae tätä pienempää määrää matkoja.
Liikkumisen tuen matkat tulee käyttää kuukausikohtaisesti. Kuukauden aikana käyttämättä jääneitä matkoja ei voi siirtää seuraavalle kuukaudelle. Pohde voi vammaisen henkilön hakemuksesta päättää liikkumisen tuen jaksottamisesta enintään kolmen kuukauden ajalle erityisten syiden perusteella.
Muun tavanomaiseen elämään kuuluvia matkoja voi tehdä vammaisen henkilön asuinkunnan alueella, tarvittaessa oman asuinkunnan ja toiminnallisten lähikuntien välillä sekä asiakkaan oman asuinkunnan ja asiakkaan oman elämän kannalta merkittävien kuntien välillä.
Toiminnallisella lähikunnalla tarkoitetaan lähtökohtaisesti asiakkaan asuinalueen lähintä mahdollista kuntaa, josta tarvittava palvelu on saatavissa. Toiminnallista lähikuntaa määriteltäessä huomioidaan vammaisen henkilön tarve sellaisiin palveluihin, joita ei ole saatavissa asuinkunnassa ja se, missä ihmiset yleensä asioivat sekä hankkivat palveluja alueelta.
Vammaisen henkilön elämän kannalta merkittävä kunta voi olla sellainen, jossa henkilöllä on tarve käydä toistuvasti perhe- tai ystävyyssuhteen, vapaa-ajan asunnon tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vammaisen henkilön elämän kannalta merkittävään kuntaan tehtävän matkan pituus (kustannusten kohtuullisuus) ja matkojen tiheys vaikuttavat myönnettävien matkojen määrään.
Asiakkaalla on kuitenkin oikeus käyttää kohtuullisia liikkumisen tuen kuljetuspalvelun tavanomaisen elämän matkoja myös muualla kotimaassa. Näiden matkojen tulee sisältyä asiakkaalle myönnettyjen tavanomaisen elämän matkojen määrään.
Liikkumisen tuen palvelua myönnetään välttämättömiin työmatkoihin yleensä kaksi yhdensuuntaista matkaa työpäivää kohden. Työmatkat myönnetään työsuhteen keston ajaksi. Työmatkoja voi tehdä työssäkäyntialueella, jota verrataan kuntalaisten normaaliin työssäkäyntialueeseen.
Opiskelumatkalla tarkoitetaan pääsääntöisesti matkaa kotoa opiskelupaikalle ja takaisin kotiin huomioiden kuitenkin vaihtelevat opiskelupaikat. Kouluaikana tapahtuviin retkiin ja muihin vastaaviin opiskeluun liittyviin pakollisiin tilaisuuksiin voidaan myöntää lisämatkoja, jos ne ovat osa opiskeluun kuuluvaa työskentelyä eikä oppilaitos järjestä matkoja.
Opiskelumatkoja myönnetään perusopetuksen jälkeiseen opiskeluun, joka johtaa tutkintoon tai ammattiin tai parantaa valmiuksia tällaiseen opiskeluun taikka parantaa henkilön mahdollisuuksia työllistyä. Opiskeluksi katsotaan myös valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Opiskelumatkoja ei voida myöntää harrastusluonteiseen opiskeluun, jonka ei arvioida parantavan henkilön mahdollisuuksia työllistyä.
Työllistymistä tukevan toiminnan, työtoiminnan ja päivätoiminnan matkoihin myönnetään liikkumisen tukea asiakkaan välttämättä tarvitsema määrä.
Liikkumisen tukea on lisäksi järjestettävä tarvittaessa valmennuksen, erityisen osallisuuden tuen, tuetun päätöksenteon, vaativan moniammatillisen tuen ja lyhytaikaisen huolenpidon välttämättömiin matkoihin välttämättä tarvitsema määrä. Liikkumisen tuen tarkoituksena on mahdollistaa toisen palvelun käyttäminen ja sen järjestäminen (valmennuksen, erityisen osallisuuden mahdollistamiseksi, tuetun päätöksenteon järjestämiseksi, vaativan moniammatillisen tuen järjestämiseksi, lyhytaikaisen huolenpidon aikana). Liikkumisen tuen myöntämisen arvioinnissa on huomioitava, että vammainen henkilö täyttää liikkumisen tuen myöntämisen perusteet.
Pohteen myöntämät matkat tilataan Tervia Logistiikka Oy:n Matkakeskuksesta. Asiakkaan tulee varata matkaan riittävästi aikaa. Kuljetus suositellaan tilattavan jo edellisenä päivänä tai kun matkan tarve on jo tiedossa, mutta viimeistään 90 minuuttia ennen tarvittavan kyydin tuloaikaa. Jos matka tilataan myöhemmin, asiakkaan tulee varautua siihen, että kuljetusta ei välttämättä pystytä toteuttamaan asiakkaan toivomassa aikataulussa. Matkaan voi sisältyä yksi matkan varrella oleva lyhyt, enintään 15 minuutin pysähdys.