Perustelut
Valmistelijat
Vammaispalveluiden toimialuejohtaja Päivi Lauri p. 044 737 8413, hankinta- ja valvontajohtaja Arja Heikkinen p. 044 703 4034, hankintapäällikkö Miia Kekarainen p. 040 716 0853, asiantuntija Sanna Tölli p. 050 473 6051.
Käsiteltävä asia
Järjestämislain (612/2021, 4 §) mukaan hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun myöntämisen perusteet 1.1.2024 alkaen on hyväksytty Pohteen tulevaisuuslautakunnassa 13.12.2023 § 140. Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) on tullut voimaan 1.1.2025, jonka vuoksi henkilökohtaisen avun myöntämisen perusteet tulee päivittää vastaamaan vammaispalvelulain 9-11 § sisältöä. Vammaispalvelulaki määrittää kenelle on oikeus saada henkilökohtaisen avun palvelua ja mitkä ovat palvelun toteuttamistavat.
Esitetään henkilökohtaisen avun myöntämisen perusteista voimaantulevaksi 1.11.2025 alkaen.
Valmistelu
Henkilökohtaisen avun myöntämisen perusteita on valmisteltu yhteistyössä vammaispalvelut, ikäihmisten palvelut sekä perhe- ja sosiaalipalvelut ja Oys psykiatria toimialueiden kanssa.
Myöntämisen perusteet on esitelty vammaisneuvostolle 21.5.2025. Vammaisneuvoston työvaliokunta on antanut kirjallisen lausunnon myöntämisen perusteista 26.6.2025. Työvaliokunnan lausunto on huomioitu myöntämisen perusteiden laadinnassa.
Muutokset myöntämisen perusteiden keskeiseen sisältöön
Vammaispalvelulain 2 § sovelletaan erityispalveluiden järjestämiseen niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.
Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä. Asiakkaan edusta säädetään sosiaalihuoltolain 4 ja 5 §:ssä.
Vammaispalvelulakia sovelletaan lain 2 §:ssä määriteltyyn vammaiseen henkilöön. Tämä tarkoittaa, että oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on henkilöllä, joka täyttää kaikki vammaisen henkilön määritelmässä mainitut edellytykset. Vammaispalvelulaissa on lisäksi säädetty kunkin palvelun osalta palvelukohtaisista myöntämisedellytyksistä, jotka vammaisen henkilön on myös täytettävä ollakseen oikeutettu kyseiseen palveluun.
Vammaispalvelulain 9 §:n mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua, jos hän tarvitsee toisen henkilön apua: päivittäisissä toimissa, työssä tai opiskelussa tai vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Lisäksi vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa yhteensä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan henkilön välttämätöntä avuntarvetta.
Henkilökohtainen apu kattaa ne asiat ja tehtävät, jotka vammainen henkilö muutoin tekisi itse toimintaympäristöissään ja elinolosuhteissaan. Palvelun myöntämisen edellytyksenä on, että vammainen henkilö kykenee muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä itsenäisesti tai tuettuna. Jos henkilökohtaista apua hakee henkilö, jolla on ensisijaisesti jokin muu kuin fyysiseen toimintakykyyn liittyvä vamma, esimerkiksi kehitysvamma tai aivovamma tai psyykkinen sairaus, on keskeistä henkilön oman tahdon selvittäminen. Arvioinnin lähtökohtana on aina vammaisen henkilön tarpeet ja hänen yksilöllinen elämäntilanne ja eri elämänvaihe.
Henkilökohtaista apua voidaan myöntää tarvittaessa vammaiselle vanhemmalle, jos hän tarvitsee apua hoitaakseen ja kasvattaakseen hänen huollossaan olevaa lasta. Varhaiskasvatuksen palvelu ja sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden kotipalvelu ovat ensisijaisia palveluita suhteessa vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun. Henkilökohtaisella avulla ei voida korvata perhetyötä.
Vammaispalvelulain 33 § mukaan hengityslaitteen varassa elävällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka elämän ylläpitäminen edellyttää henkitorviavanteen kautta toteutettavaa tai muuta pysyvää taikka pitkäaikaista ympärivuorokautisesti laitteen avulla toteutettavaa hengitystukihoitoa. Jos hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle on myönnetty henkilökohtainen apu kotiin ja/tai kodin ulkopuolella, on hänen välttämätön tarve erityisiin hoitotoimenpiteisiin eri vuorokauden aikoina otettava huomioon henkilökohtaisen avun laajuudesta päätettäessä. Hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle on yksilöllisten erityistarpeiden perusteella mahdollistettava tarvittaessa oman avustajan antama apu sairaala- tai kuntoutusjaksolla. Hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden henkilökohtainen apu toteutetaan käytännössä hoitoringin avulla, joka voi koostua henkilökohtaisista avustajista sekä Pohteen terveydenhuollon ammattihenkilöistä.
Vammaisten lasten ja nuorten henkilökohtaisen avun tarpeen tulee vastata lapsen vammaisuudesta eikä hänen iästään johtuviin tarpeisiin. Avuntarpeen arvioinnissa tulee lähteä siitä, mikä on vammattoman lapsen mahdollisuus ja kyky toimia itsenäisesti kullakin ikätasolla ja miten henkilökohtaisella avulla, voidaan turvata vammaiselle lapselle nämä samat mahdollisuudet liikkumiseen, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin ja muihin tavanomaisen elämän toimintoihin. Henkilökohtainen avustaja ei vastaa lapsen kasvatukseen liittyvistä asioista esimerkiksi taitojen opettamisesta. Tavanomaisia huoltajan velvollisuuksia ja lapsen oikeutta henkilökohtaiseen apuun arvioidaan sen mukaan, miten itsenäisesti saman ikäiset lapset tavanomaisesti toimivat ja toisaalta sen mukaan, mitkä ovat henkilökohtaista apua hakevan lapsen yksilölliset tarpeet.
Jos vammainen henkilö tarvitsee lisätunteja matkalle tai henkilökohtaisen avustajan kulujen korvaamista, tulee niitä hakea erillisellä hakemuksella heti matkasta tietäessään kuitenkin aina viimeistään kolme viikkoa ennen matkaa, jotta viranhaltijalla on kohtuullinen aika käsitellä hakemus. Lomamatkojen osalta vammaisen henkilön tilannetta arvioidaan sen pohjalta, mitä ihmiset yleensä tekevät ja mitä kyseessä olevan ikäiset ja samassa asemassa olevat ihmiset yleensä tekevät ja mitä vammainen henkilö on itse tehnyt tai harrastanut.
Henkilökohtaisen avun palvelua haetaan kirjallisesti tai suullisesti yhteydenoton yhteydessä. Hakemuksen liitteeksi toimitetaan lääkärintodistus tai muu terveydenhuollon asiantuntijan lausunto, joka ei osaa olla yli kuusi (6) kuukautta vanha. Jos hakijalle myönnetään vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu, tulee asiakkaan asiakassuunnitelmaan ja päätökseen kirjata asiakkaan tarvitsema henkilökohtaisen avun järjestämistapa, henkilökohtaisen avun määrä sekä sijaisjärjestelyt. Kaikista poikkeustilanteista tulee olla erillinen sosiaalityöntekijän päätös.
Henkilökohtaista apua voidaan järjestää työnantajamallilla, ostopalveluna, hyvinvointialueen omana toimintana tai palvelusetelillä. Pohteella on oikeus päättää henkilökohtaisen avun järjestämistavoista asiakkaan vamman aiheuttamat rajoitteet, yksilölliset olosuhteet, elämäntilanne ja henkilön oma mielipide huomioiden. Työnantajamalli edellyttää, että vammainen henkilö on antanut suostumuksensa työnantajana toimimiseen. Ennen suostumuksen antamista vammaiselle henkilölle on annettava riittävä selvitys työnantajan vastuista ja velvollisuuksista.
Ehdotus
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto (p. 044 703 4007):
Tulevaisuuslautakunta päättää hyväksyä:
- Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun myöntämisen perusteet 1.11.2025 alkaen
Päätös
Tulevaisuuslautakunta hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtajan esityksen.